Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen

Alkuteos: 1945 (ilm.)

Lukija: Lars Svendberg

Ilmestymisaika: 2008 (ko.painos)

Kesto:  39h (31 CDtä kahdessa osassa; osa 1/2 levyt 1-15 ja osa 2/2 levyt 16-31)

Kustantaja: WSOY

ISBN: 978-951-0-31121-9

Muoto: äänikirja

Peukku ^^b

*Sinuhe on löytölapsi, joka kasvaa köyhäinlääkärin poikana Thebassa, valmistuu itsekin lääkäriksi, toimii faraon aivokirurgina, elää monet myrskyisät vaiheet, rakastuu ja pettyy. Itäisen meren rannalla maanpakolaisena hän muistelee Thebaa, nuoruuttaa ja hulluuttaan.

Sinuhe egyptiläinen, Mika Waltarin ensimmäinen suuri historiallinen romaani, ilmestyi vuonna 1945 ja on siitä asti nauttinut menestystä yhä uusien lukijapolvien keskuudessa niin Suomessa kuin erikielisinä käännöksinä ulkomailla.*

Luin Sinuhen joskus seitsemännellä luokalla ja rakastuin tuolloin Waltariin. Näin kesän kunniaksi päätin sitten nostalgiamielessä kuunnella kirjan äänikirjana ja kokeilla, onko kirjan taika tallella.

Sinuhe on yhäkin uskomaton. Mahtava tarina, upeasti kasattu ja koottu. Se on täynnä kiintoisia henkilöhahmoja ja juonittelua. Sinuhe itse on varsin naiivi ja herkkäuskoinen ja joutuu oman luontonsa takia moneen mukaan niin hyvässä kuin pahassakin. Hänessä on tiettyä melankoliaa, joka yhäkin vetoaa. Ja tiettyä uskollisuutta, joka koskettaa.

Waltarin eepos on ihana. Vaikka se on massiivinen, ei se lukiessa tai kuunnellessa tunnu siltä. Tarina pitää otteessaan ja siihen on helppo päästä sisään. Koska henkilöhahmoja kuitenkin on melkoisesti, ei ehkä ole suositeltavaa pitää pitkiä taukoja tarinan edetessä. Muuten saattaa unohtaa kuka on kukin. Tosin joissain paikoissa se ei ollenkaan haittaa, sillä niin on Sinuhe itsekin saattanut unohtaa…

Ehdottomasti suosittelen Sinuhea jokaiselle joka ei sitä vielä ole lukenut tai kuunnellut. Tästä kannattaa aloittaa tutustuminen Waltarin historiallisiin suurromaaneihin, sillä tähän astisista (mitä olen lukenut tai kuunnellut) on se niistä paras.