Alkuteos: The Life and Times of Tom of Finland (1992)
Suomentaja: Eeva-Liisa Jaakkola
Ilmestymisaika: 1992 (ko.painos)
Sivumäärä: 199
Kustantaja: Otava
ISBN: 951-1-12000-X
Muoto: Sid.
Peukku: ^^b
Lukuhaaste 2018: 20. Taiteilijaelämäkerta (21/50)
*Tom of Finlandin arvioidaan olevan kansainvälisesti tunnetuin suomalainen kuvataiteilija. Marraskuussa 1991 kuolleen taiteilijan homoeroottinen tuotanto käsittää kaikkiaan liki 5000 kuvaa ja piirrosta. Tom of Finlandin töiden näyttelyjä on ollut Yhdysvaltojen lisäksi muun muassa Pariisissa ja Amsterdamissa. Los Angelesiin on perustettu Tom of Finlandin säätiö, joka pyrkii keräämään talteen hänen taiteensa.
Tässä kirjassa Tom of Finlandin ystävä piirtää lähikuvan taiteilijasta, kertoo suomalaisen pikkupaikkakunnan kasvatin tiestä kansainväliseen arvostukseen, oman seksuaalisen identiteetin löytymisestä ja sen hyväksymisestä. Tom of Finlandin elämän taustana kasvaa kirjassa esiin myös yleinen suhtautuminen homoseksuaalisuuteen ja siihen liittyvään kulttuuriin Suomessa ja muualla maailmassa.*
En edelleenkään ole elämäkertojen ystävä. Luen kirjoja paetakseni todellisuutta, en lukeakseni siitä. Näin ainakin yleensä. Joskus vastaan toki tulee poikkeuksia. Tässä on yksi esimerkki sellaisesta.
Tom of Finland on käsite. Varmasti lähes jokainen on kuullut hänestä ja nähnyt ainakin jonkun hänen piirroksistaan. Muutama vuosi sitten hän ainakin oli kovasti pinnalla. Itse löysin sattumalta kirjastosta tämän vähän vanhemman elämäkerran, jolle päätin antaa mahdollisuuden. Se kannatti.
Vaikka kirja on jo reippaasti yli 10 vuotta vanha, on se kestänyt hyvin aikaa. Se on kiinnostavasti kirjoitettu, elävä. Tomin elämä on jaettu lyhyisiin, muutaman sivun mittaisiin lukuihin, jotka aina käsittelevät yhtä asiaa tai vaihetta kerrallaan. Ne on nopea lukea ja lukemista on helppo tauottaa lukujen mukaan. Asiat etenevät myös kätevästi ja tapahtumissa kestää perillä. Minulle itselleni kävi jopa niin, että yhden luvun lisäksi oli aina luettava vielä seuraava ja sitä seuraava… Kerronta ja Tomin elämä nappasivat mukaansa.
Kirja antaa hienon kuvan Tomin pitkästä urasta ja sen sattumuksista. Itse taiteilijan se jättää jokseenkin varjoon. Myönnetään, että Tom kasvoi ja eli aikana, jolloin homoseksuaalisuus ei ollut missään määrin hyväksyttävää. Hän oppi jo nuorena varovaiseksi. Ja ehkä perisuomalaiseen tapaan hän oli varsin hiljainen itsestään. Mies maineen takana jää lukijalle tuntemattomammaksi kuin hänen teoksensa. Ehkä se lienee tarkoituskin.
Voin suositella tätä elämäkertaa sellaisille, jotka eivät pitkistä puheista ja yksityiskohdista niin välitä. Kirjan kieli ja aihe ehkä vähän kaventavat lukijakuntaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti