tiistai 2. lokakuuta 2018

Stephen King: Velho

Alkuteos: Wizard and Glass. The Dark Tower IV (1997)
Suomentaja: Kari Salminen
Ilmestymisaika: 1998 (ko.painos)
Sivumäärä: 867
Kustantaja: book studio
ISBN: 951-611-900-X
Muoto: Sid.
Sarjamerkintä: Musta torni IV
Peukku: q^^
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 6, 7, 40 ja 46
Hyllynlämmittäjä: 42
Lukulistalta: 55


*Stephen King palaa Mustan tornin maailmaan sarjan neljännellä osalla.


Roland ja häntä seuraava joukko ovat täpärästi pelastuneet yhdestä maailmasta ja pujahtaneet toiseen. Täällä Roland kertoo heille muinaisen tarinan rakkaudesta ja seikkailuista, johon liittyy kaunis ja salaperäinen nainen nimeltä Susan Delgado. Järisyttävä juoni ja mestarillinen kerronta tekevät Velhosta sen kirjan, jota lukijat ovat kauan janonneet…


Ja Musta torni on yhä lähempänä…*



Velho on kirjana melkoinen järkäle. Eikä ihme. Sen sivuille mahtuu kokonainen rakkaustarina. Ikävä kyllä, itse en oikein lämmennyt tälle rakkaustarinalle. Pienessä mielessäni olenkin vahvasti sitä mieltä, että Kingin olisi kannattanut kirjoittaa tämä aikoja sitten tai pysyä itselleen varmemmilla vesillä. Jälkikirjoituksessaan King itsekin epäilee taitoaan kirjoittaa rakkaustarinaa, joten ehkä moitteeni ei ole täysin tuulesta temmattu.


Mustan tornin neljäs osa ei juuri edistä Rolandin ja kumppaneiden matkaa kohti Mustaa tornia. Se on eräänlainen välinäytös tapahtumien välillä. Se pyrkii myös selvittämään menneitä tapahtumia ja auttaa lukijaa ymmärtämään Rolandia ja tämän persoonaa. Rolandin nuoruudesta on mielenkiintoista oppia lisää, sillä sieltä paljastuu vaikka mitä jännittävää. Sen sijaan hänen rakkaustarinansa Susanin kanssa on melko… tylsä. Omalla kohdallani lukeminen ainakin takkusi ja eteni hitaasti. Aina kun Susan ilmestyi mukaan kuvioon, lukeminen tuntui tyssäävän. Ja aina kun hän poistui, vauhti kiihtyi. Kaunis ja hyväsydäminen tyttörukka ei saanut minua lämpenemään itselleen. Sääli, sillä toisaalta olisin halunnut pitää hänestä.


Koska sarjan edellisen osan ja Velhon välillä on kulunut useita vuosia, on Kingin tyyli kirjoittaa muuttunut. Samoin kirjan sivuille ovat päätyneet vilahtelemaan myös vihjeet ja viittaukset toisiin hänen kirjoihinsa. Nyt oikeastaan tajuan vasta eron myös aikaisemmin lukemaani uudistettuun Revolverimiehen laitokseen. Pidän edelleen siitä, että King yhdistelee kirjojaan ja niiden maailmoja. Vai ovatko maailmat sittenkin vain samaa maailmaa? Vai kuten Jake totesi, “että on olemassa muitakin maailmoja kuin nämä”? Entä jos ne kaikki ovat sittenkin yhteydessä toisiinsa?


Toivottavasti sarjan seuraava osa on hieman vauhdikkaampi ja vie sankareita lähemmäksi Mustaa tornia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti