Alkuteos: Shards of Honor (1986)
Kääntäjä: Mervi Hämäläinen
Ilmestymisaika: 2009 (ko.painos)
Sivumäärä: 299
Kustantaja: Myrskykustannus Ky
ISBN: 978-952-67148-1-3
Muoto: Nid.
Peukku: q^^
*Siirtokunta Beta on demokraattinen planeettavaltio, jossa arvostetaan kansalaisoikeuksia.
Barrajar on feodaalinen planeettavaltio, jonka keisari pitää hädin tuskin koossa hallitusta, jossa kamppailevat sotahullujen puolue ja rauhantahtoisemmat voimat.
Betalainen komentaja Cordelia Naismith ja hänen tutkimusaluksensa miehistö tutkivat uutta planeettaa, kun he joutuvat sotilasjoukon hyökkäyksen kohteeksi. Cordelia ja hänen nuori vänrikkinsä jäävät lähes tutkimattomalle planeetalle muun ryhmän paettua. Planeetalla kaksikon vangitsee Barrajarin sota-aluksen pahamaineinen kapteeni Aral Vorkosigan.
Cordelia ja Vorkosigan tulevat hyvin erilaisista kulttuureista ja taustoista. He joutuvat kuitenkin tekemään yhteistyötä, jotta jäävät henkiin ja pääsevät jälleen sivilisaation pariin. He tuntevat jopa orastavaa viehätystä toisiinsa, mutta heidän välillään ovat kulttuurierot ja uhkaavan sodan varjo.*
Luoja. En ole aivan varma siitä, oliko tämä kirja hyvä vai huono. Ehkä se oli hyvällä tavalla huono? Sillä oli miten oli, luin sen ja jopa viihdyin sen parissa sen kaikista mahdollisista heikkouksista huolimatta.
Kirjan henkilöhahmot ovat aika karikatyyrisiä. Eikä heihin juuri saada syvyyttä. Heidän välisensä ihmissuhteet ja sen kehitykset pystyy arvaamaan helposti. Myöskään kirjan juoni ei ole mitenkään päätä huimaava. Siihen on laitettu todella paljon kaikkea. On selviytymistä villissä luonnossa, kapinan kukistamista, sotaa, salajuonia, vankileiriä… Tapahtumista suorastaan hengästyy. Sitten vielä kerronta. Se on jokseenkin tasaista ja tylsähköä. Kieli ei ole mitenkään erityistä. Mutta. Jokin kirjassa on. Se onnistuu huvittamaan epäuskottavuudellaan ja älyttömillä juonikuvioillaan. Minulle se oli mitä mainiointa viihdettä ruokatunneilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti