Mark Twain: Huckleberry Finnin seikkailut

Alkuteos: The Adventures of Huckleberry Finn (1884)

Suomentaja: Jarkko Laine

Ilmestymisaika: 2007 (ko.painos)

Sivumäärä: 357

Kustantaja: Otava

ISBN: 978-951-1-22229-3

Muoto: Sid.

Peukku q^^

Lukuhaaste 2015: Kirja, joka on kielletty jossain päin maailmaa (33/50)

*”Douglansin leski otti Huckin pojakseen tehdäkseen tästä sivistyneen. Isäukko puolestaan antoi Huckille selkään.”

Tästä käynnistyy kertomus neljätoistavuotiaasta Huck Finnistä ja hänen purjehduksestaan omatekoisella lautalla alas Missisippiä, hänen mustasta ystävästään Jimistä sekä monista Jokivanhuksella seilaavista ja sen varrella asuvista Etelän ihmisistä.

Jarkko Laineen runsaasti kiitosta saanut suomennos ilmestyi vuonna 1972.*

Helppotajuinen, vauhdikas ja kevyt. Siinä ensimmäiset mielikuvani kirjasta. Teksti ja tapahtumat soljuvat eteenpäin vauhdilla jonka tempo vaihtelee. Välillä tapahtuu paljonkin, välillä livutaan hitaampaa tahtia eteenpäin. Turhia ei silti koskaan odotella. Mitä mainiointa kesälukemista siis!

Suomennos on melko miellyttävä. Se ilmentää hyvin nuoren pojan tyyliä, joten liiasta kirjakielisyydestä sitä ei voi moittia. Suomennos ilmentää myös aikaa. Ja koko kirjasta paistaa hyvin läpi se, että se on kirjoitettu juuri omana aikanaan. Orjuus ja rotuerottelu näkyvät selvästi. Se hieman itseen otti kirjaa lukiessa… Samaten kuin mukana seikkaileva Tom Saywer… Jotenkin tuo poika ärsytti itseäni suunnattomasti erinomaisuudellaan ja “säännöillään” joiden mukaan kaikki pitää tehdä.

Kyseessä on kuitenkin mitä luettavin klassikko, jonka parissa saa ajan hyvin kulumaan.

Paulo Coelho: The Valkyries

Alkuteos: As Valkirias (1992)

Ilmestymisaika: 2003 (ko.painos)

Sivumäärä: 245

Kustantaja: HarperCollinsPublishers

ISBN: 0-7225-3394-2

Muoto: Nid.

Peukku ^^b

Lukuhaaste 2015: Kirjoittaja ei ole kotoisin Euroopasta tai Pohjois-Amerikasta (32/50)

*Why is it that we destroy the things we love most? This is the question Paulo Coelho faces in this story of this confrontation with his past. The Valkyries is a compelling account of his journey, as Paulo and his wife embark on a forty day quest into the searing heat of the Mojave Desert, where they encounter the Valkyries, strange warrior women who travel the desert on motorcycles.

This is not only a modern-day adventure, it is also an exploration of one man’s battle with self-doubt and fear, as well as a true story of two people striving to understand one another through adversity. Ultimately, The Valkyries delivers a powerful message about forgiving our past and believing in our future.*

Coelho onnistuu tekemään sen jälleen kerran. Lumoamaan ja koukuttamaan nimittäin. Tässä on kirja, joka ainakin itseni tempaisi jälleen mukaansa heti alusta alkaen ja piti otteessaan aivan loppuun saakka.

Kertomus on muotoiltu hyvin, ja paikat ja henkilöt voi nähdä selvästi edessään. Kiintoisaksi teoksen tekee se, että se on tosi. Se avaa upeasti Coelhon ja hänen vaimonsa suhdetta, päästää lukijan lähelle, mutta pitää kuitenkin juuri aavistuksen ulkopuolella.

En tiedä mikä Coelhon tyylissä puree niin hyvin. Hänen käyttämänsä sanat ja ilmaisut ovat yksinkertaisuudessaan kauniita ja lumoavia. Hän osaa esittää asiat yksinkertaisesti ja kiinnostavasti. Hän saa ajattelemaan ja pohtimaan, eikä silti tuputa mitään liikaa. Coelho osaa ohjata pehmeästi tutkimusmatkalle mieleen, sieluun ja uskomuksiin. En voi kuin suositella jälleen kerran!

Neil Gaiman: THE SANDMAN: Endless Nights

Alkuteos: 2003 (ilm.)

Ilmestymisaika: 2003 (ko.painos)

Sivumäärä: 150

Kustantaja: DC Comics

ISBN: 1-4012-0089-3

Muoto: Nid.

Sarjamerkintä: The Sandman Library volume 11

Peukku: ^^b

*Before becoming a New York Times two-time best-selling author, Neil Gaiman revolutionized the comic-book arena with THE SANDMAN. The most acclaimed and award-winning comic series of the last decade, THE SANDMAN is a rich blend of modern myth and dark fantasy, in which contemporary fiction, historical drama and legend are seamlessly interwoven. THE SANDMAN set new standards for comics literature, and the then volumes of THE SANDMAN library are seen today as one of the high-watermarks of the medium.

THE SANDMAN: ENDLESS NIGHTS will be a delight to fans of Gaimanäs work and newcomers to the graphic novel. Whether haunting, bittersweet, erotic or nightmarish, the seven stories in this book - one for each of the Endless siblings - reveal strange secrets and surprising truths. Each story is illustrated by some of the greatest comics artist from around the world.*

Nämä seitsemän tarinaa ovat kaikki varsin erilaisia. Jokaisessa on oma tyylinsä, mikä hassua kyllä tuntuu varsin hyvin ilmaisevan juuri sen Endlessin olemusta, kenestä tarina kertoo. Tämä tosin lienee olleen tarkoituskin. Se on onnistunut hyvin ja toimii. Vaikkakin itse olisin toivonut, että tarinat olisivat vieläkin enemmän avanneet Endlessejä…

Pidän piirtojäljestä ja tarinat ovat - toiset enemmän kuin toiset - kiintoisia. Niitä on mukava lukea ja katsella. Tässä kokoelmassa on useampikin todella kauniisti toteutettu osa: Dream, Death, Desire...näin muutamia mainitakseni. Mikä parasta, varsinaisesti mikään näistä tarinoista ei spoilaa itse varsinaista sarjaa. Näin ollen tähän “yhdenteentoista osaan” voi helposti tarttua ennen kuin alkaa sarjaa itseään lukemaan. Se voi ehkä jopa olla hyväkin vaihtoehto. Kiintoisuudessaan tämä nimittäin saattaa innostaa ja koukuttaa lukemaan koko sarjan.

Neil Gaiman: THE SANDMAN: The Wake

Alkuteos: 1995-1996 (ilm.)

Ilmestymisaika: 2012 (ko.painos)

Sivumäärä: 192

Kustantaja: DC Comics

ISBN: 978-1-4012-3754-7

Muoto: Nid.

Sarjamerkintä: The Sandman Library volume 10

Peukku: ^^b

*THE SANDMAN is the most acclaimed and award-winning comics series of the 1990s for good reason: a smart and deeply brooding epic, elegantly penned by Neil Gaiman and illustrated by a rotating cast of comics' most sought-after artists, it is a rich blend of modern myth and dark fantasy in which contemporary fiction, historical drama, and legend are seamlessly interwoven. The saga on THE SANDMAN encompasses a series of tales unique in graphic literature and is a story you will never forget.

Ancient gods, old friend and enemies alike gather to remember and pay tribute to the fallen King of Dreams in THE WAKE, bringing to a close the long story of Morpheus of The Endless. In the aftermath of one of the strangest wakes ever held, echoes of Morpheus reverberate, touching a man who refuses to die, a Chinese sage lost in a desert of dreams, and an aging William Shakespeare, who must fulfill one last obligation to The Sandman in his own twilight years.*

The Wake on todella vaikuttava päätös itse THE SANDMAN sarjalle. Se on kauniisti piirretty ja sen tarinat ovat hyviä. On hyvä, että koko tarinan juonen käänteet ja langat solmitaan yhteen ja tässä osassa se tehdään todella kauniisti. Tai ainakin melkein. Itse kun tuppaan siitäkin huolimatta vielä pohtimaan muutamiakin asioita…

Kokonaisuutena The Wake taitaa mennä varsinaisen sarjan kärkeen. Vaikka tässäkin on fontti vaihdoksia, on tällä kertaa jätetty riittävästi väliä kirjainten väliin, joten tekstien lukeminenkin on helpompaa. Upeaa työtä ja kaunis kokonaisuus. Olisivatpa kaikki osat olleet yhtä hyviä!

Nick Pirog: 3:00 a.m.

Alkuteos: 2013 (ilm.)

Ilmestymisaika: 2013 (ko.painos)

Sivumäärä: 100

Kustantaja: Alex Tooms Inc.

ISBN: ?

Muoto: Kindle e-kirja

Sarjamerkintä: Henry Bins #1

Peukku ^^b

*Henry Bins has Henry Bins.

A sleeping disorder, named after him.

He is awake for one hour a day.

He wakes up at 3 a.m. then falls asleep at 4 a.m.

Life is simple.

Until he hears the woman scream.

And sees the man leave the house across the street.

But not just any man.

The President of the United States.*

Lyhyt tarina, mutta ehkä sitäkin viihdyttävämpi. Jos siis ei ota kaikkea kovin vakavasti. Vai miten oikeasti ihminen, joka on hereillä vain tunnin vuorokaudessa voi oikeasti olla niin menestyvä ja fiksu kuin mitä Henry on? Oli miten oli, tarina on onnistunut, hahmot omalaatuisia ja kerronta vauhdikasta ja hilpeää. Oma suosikkini on ehdottomasti Lassie-kissa! Mukava, nopea ja omaperäinen tarina, jonka parissa on hyvä tuulettaa aivoja.

Varsin kiintoisa lisä kirjassa (vai Kindlessä?) on sisäänrakennettu “sanakirja” jossa vaikeampia englanninkielisiä sanoja avataan englanniksi. Eli muka hankala sana selvennetään auki tajuttavampaan muotoon. Kiinnostaisi vain tietää, millä perusteella sanat on valittu. Varsin usein nimittäin helpot ja tavalliset sanat on selitetty, mutta hankalammat ja vieraammat jätetty selittämättä…

Raymond Khoury: Viimeinen temppeliherra

Alkuteos: The Last Templar (2005)

Suomentaja: Pirkko Talvio-Jaatinen

Ilmestymisaika: 2010 (ko.painos)

Sivumäärä: 516

Kustantaja: Tammi

ISBN: 978-951-31-5687-9

Muoto: Nid.

Peukku ^^b

Lukuhaaste 2015: Kirjailijalla samat nimikirjaimet kuin minulla (31/50)

*JERUSALEM VUONNA 1291.

Merelle katoava laiva Falcon Temple vie mennessään tulipaloa pakenevat Temppeliherrain ritarikunnan ritarit ja heidän aarteensa. Onko aarre rahaa, kadonnut käsikirjoitus vai ehkä jokin salainen koodi?

NEW YORK, NYKYPÄIVÄ.

Neljä ritariksi pukeutunutta ratsumiestä miekkoineen syöksyy Metropolitan-museoon, jossa juhlitaan Vatikaanin aarteita esittelevän näyttelyn avajaisia. Kutsuvieraiden joukossa oleva arkeologi Tess Chaykin katselee ryöstäjiä kauhun vallassa.

FBI kutsutaan apuun. Tess Chaykin vedetään mukaan tutkimuksiin, joita johtaa Sean Reilly. He saavat huomata, että Temppeliherrain ritarikunnan salaisuus on räjähdysvoimainen ja tietyt tahot ovat valmiita varjelemaan sitä loppuun saakka.*

Tähän kohtaan tahtoi olla hankaluuksia löytää kirjoja. Ensinnäkään en tahtonut löytää kirjailijaa, joten googletin. Mukavan pituinen lista löytyikin ja sitten aloin katsomaan mitä kirjoja löytyisi kirjastosta. Niitä oli vähän ja niistäkin suurinosa tietokirjoja. Lopulta Khoury sattui vastaan ja osoittautui jännityskirjailijaksi. Kun vielä kirjojen nimet näyttivät omaan silmään houkuttelevilta, oli valinta selvä.

Viimeinen temppeliherra on Khouryn teoksista ensimmäinen suomennettu ja se oli siksikin hyvä paikka aloittaa. Ja loistavaksi tutustumiseksi kirjailijaan se osoittautuikin. Tarina on vahva ja vauhdikas. Tylsiä hetkiä ei juurikaan ole luvassa. Juonessa on muutamiakin yllättäviä käänteitä, joten lukija pysyy varppeillaan. Toki joitakin melko turvallisia ja arvattavia asioita löytyy, mutta eikös lähes kaikista kirjoista? Pääasia on, että tarina koukuttaa mukaansa.

Khouryn tyyli kirjoittaa on mukava. Teksti soljuu eteenpäin ja suvannot ja äkkijyrkät menevät hyvää tahtia. Henkilöhahmot ovat persoonallisia ja heistä on kiinnostunut. Variaatiota löytyy moneen makuun vaikka tärkeiden hahmojen katras ei olekaan kovin laaja. Lopulta hahmoihin ei mennä liian syvälle, mutta riittävästi pinnan alle kuitenkin.

Pientä kritiikkiä ehkä antaisin Jumalasta ja kirkosta paasaamisen määrästä, mutta toisaalta kun ottaa huomioon kirjan aiheen, se on ehkä varsin ymmärrettävää. Ja lopulta pääpaino kuitenkin on itse aarteenmetsästyksellä, ei niinkään hengellisillä asioilla. Se on vain hyvä asia, joskin hahmojen katsannot tuovat oman pienen lisänsä kirjan jännitykseen…

Tässä on siis varsin mukava jännäri luettavaksi itse kullekin. Jos Dan Brown ja kumppanit iskevät, kannattaa ehdottomasti kokeilla Khouryä!

Susanna Clarke: Jonathan Strange & herra Norrell

Alkuteos: Jonathan Strange & MR NORRELL (2004)

Suomentaja: Helene Bützow

Ilmestymisaika: 2005 (ko.painos)

Sivumäärä: 793

Kustantaja: WSOY

ISBN: 951-0-30919-2

Muoto: Sid.

Peukku q^^

Huom: Balladin Raven Kingistä ja Vinculuksen profetian suomennokset muokannut Tero Liukkonen

Lukuhaaste 2015: Kirja, jossa on yli 500 sivua (30/50)

*On vuosi 1807, ja magia on kadonnut Englannista lopullisesti. Tai niin luultiin, kunnes salaperäinen herra Norrell taikoo talvisena aamuna Yorkin katedraalin kiviset patsaat puhumaan.

Magiaan syvällisesti perehtynyt herra Gilbert Norrell saa Lontoon seurapiirit kohisemaan muuttaessaan yhdessä palvelijansa Childermassin kanssa pääkaupunkiin. Itseoppinut ja syrjään vetäytyvä Norrell ei täysin hyväksy kykyjensä herättämää huomiota, mutta suostuu lopulta käyttämään magiaa koko kuningaskuntaa uhkaavaa vihollista vastaan. Sota Napoleonia vastaan on jatkunut jo vuosia.

Nuori herrasmies Jonathan Strange haluaa kehittää omia luontaisia taipumuksiaan magian alalla ja hakeutuu aluksi vastahakoisen herra Norrellin oppilaaksi. Kaksikko niittää pian taidoillaan runsaasti mainetta ja kunniaa. Selvästi lahjakas Strange ei kuitenkaan ymmärrä, miksi Norrell tahtoo pimittää kaiken tiedon, joka liittyy Englannin magian luojaan, kuuluisaan Raven Kingiin.

Ihmisenä syntynee, mutta keijujen kasvattamaan Raven Kingin aikoina magiaa ja ihmisjärkeä käytettiin sulassa sovussa, mutta legendaa varjostavat monet selvittämättömät kysymykset. Jonathan Strange on valmis tutkimaan Raven Kingin kohtaloa rohkeammin kuin herra Norrell, mutta pystyykö hän siihen ilman uhrauksia?

Jonathan Strange & herra Norrell kuljettaa lukijansa keskelle seikkailun, taikuuden jafantasian juhlaa. Teos on Charles Dickensin ja Jane Austenin hengessä kirjoitettu, lumoavan hauska lukuromaani, jossa magiikka ja mysteerit kukoistavat suurten historiallisten tapahtumien keskellä.*

Esikoisteokseksi tämä kirja on kyllä järkälemäinen. Ja ymmärrän paremmin kuin hyvin, miksi sen kirjoittaminen kesti niin kauan. Mikäli oikein muistan, niin kymmenisen vuotta.

Kirjoittamiseen kulutettu aika näkyy ja kuuluu tekstistä, mikä on oikein mukava asia. Tapahtumat on hienosti punottu oikeiden historiallisten tapahtumien joukkoon ja joitakin näistä on jopa selitetty mahdolliseksi koska magiaa käytettiin. Henkilöhahmojen joukossa myös vilahtelee tuttuja historiallisia hahmoja, jotka tuovat oman mukavan lisänsä kiintoisaan ja erikoislaatuiseen hahmokatraaseen.

Hahmoja kirjassa on paljon. Ja heidän nimensä miltei poikkeuksetta varsin erikoisia, paitsi jos kyseessä todella on historiallinen henkilö. Useamman kuin kerran huomasin lukevani jonkun hankalan nimen väärin… Onneksi tärkeimmistä henkilöistä ja heidän nimistään pysyy kuitenkin melko helposti kärryillä.

Tärkeisiin hahmoihin on panostettu. Heistä huomaa piirteitä ja ominaisuuksia tarinan edetessä. Kaikkea ei todellakaan lyödä lukijan silmille kerralla, vaan henkilöt oppii tuntemaan vähitellen. Ja heille annetaan mahdollisuus myös kehittyä ja kasvaa. Sekä paljastaa välistä jotain yllättävääkin itsestään…

Juoni on punottu taidokkaasti myötäilemään ja tukemaan todellisia historiallisia tapahtumia. Se etenee melko verkkaisesti ja monesti itselleni tuli tuntu, että taas jaaritellaan ihan liikaa. Olisin itse kaivannut hieman vauhdikkaampaa ja jopa tapahtumarikkaampaa etenemistä. Sillä vaikka kirja on pitkä ja tarina hyvä ja kiintoisa, tuntuu kuin lopultakaan ei tapahtuisi paljoa mitään. Kaikki etenee niin rauhallisesti. Ei ole oikeastaan villiä magialla leikkimistä tai kunnon magia-sotia, kaikkea käsitellään rauhallisesti, tahdikkaasti - jotenkin peri englantilaisella tyylikkyydellä.

Jonathan Strange & herra Norrell ei todellakaan ole verrattavissa vaikkapa Harry Potteriin. Se on selvästikin enemmän aikuisten kirja, jossa lukijalla pitää olla malttia ja rauhallisuutta. Se on hyvä lukukokemus, joskin ehkä paikoitellen raskas, vaikka onkin kielellisestikin hyvin kirjoitettu. Ainakin suomennoksessa huomaa käytetyn kielen rikkauden. Nopeatempoisuuden ystäville en kuitenkaan tätä lähtisi suosittelemaan. Sen sijaan, jos kaipaa verkkaisempaa tahtia ja syvällisempää lähestymistapaa, niin tässä on mainio kirja luettavaksi.

Neil Gaiman: THE SANDMAN: The Kindly Ones

Alkuteos: 1993-1995 (ilm.)

Ilmestymisaika: 1996 (ko.painos)

Sivumäärä: 352

Kustantaja: DC Comics

ISBN: 978-1-56389-205-9

Muoto: Nid.

Sarjamerkintä: The Sandman Library volume 9

Peukku: ^^b

*THE SANDMAN is the most acclaimed and award-winning comics series of the 1990s for good reason: a smart and deeply brooding epic, elegantly penned by Neil Gaiman and illustrated by a rotating cast of comics' most sought-after artists, it is a rich blend of modern myth and dark fantasy in which contemporary fiction, historical drama, and legend are seamlessly interwoven. The saga on THE SANDMAN encompasses a series of tales unique in graphic literature and is a story you will never forget.

They have had many names: The Erinyes, The Eumenides, The Dirae, The Furies, Agents of vengeance, implacable and unstoppable, they do not rest until the crime they seek to punish is washed clean with blood. It is to them, THE KINDLY ONES, that Lyta Hall turns when her baby Daniel is taken from her, and it is Dream of the Endless who becomes their target. But behind a mother’s grief and unyielding rage, there are darker forces at work, and what they set in motion will eventually demand a sacrifice greater than any the Dreaming has yet known.*

Pidin tämän osan tarinasta/tarinoista oikein kovasti. Vanhoja tuttuja tapaa mukavasti ja heistä oppii paljon uutta. He aukeavat enemmän ja paljastavat itsestään enemmän. Tapahtumien lankoja solmitaan yhteen ja jotkut asiat saavat varmistuksen. Tarinallisesti siis oikein vaikuttava teos.

Sen sijaan piirtojälki aiheutti minulle ongelmia miltei koko matkan. Koko teos on piirretty upeasti, sitä ei käy kieltäminen. Ikävä kyllä suurin osa on kuitenkin sen kaltaisella tyylillä tehty, ettei se omaa silmääni miellyttänyt. Itse lähinnä ajattelisin sen muistuttavan Tehotyttöjen tyyliä, joka ei minuun ollenkaan iske. Muutamat osat taas on piirretty äärimmäisen kauniisti. Ehkäpä jopa parhaalla jäljellä koko sarjassa.

Jälleen kerran on luvassa fontti-kikkailua ja hankaluuksia lukea tekstejä sen takia. Paikalla kun on niin enkeleitä, Lucifer, Delirium kuin muutama muukin hahmo, joiden puheesta on enemmän tai vähemmän hankala saada selvää puhekuplien värityksen tai fontin hankalalukuisuuden takia.

Kaikesta huolimatta tämä THE SANDMANIN osa on yksi suosikeistani ja koko sarjan parhaimmistoa.

Jane Austen & Seth Grahame-Smith: Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit

Alkuteos: Pride and Prejudice and Zombies (2009)

Suomentaja: Virpi Vainikainen

Ilmestymisaika: 2010 (ko.painos)

Sivumäärä: 319

Kustantaja: Schildts

ISBN: 978-951-50-2023-9

Muoto: Nid.

Peukku q^^

Lukuhaaste 2015: Kirja, joka on mukaelma jostakin klassisesta tarinasta (29/50)

*”On tunnustettu tosiasia, että zombi, jolla on aivoja, tarvitsee lisää aivoja.”

Näin alkaa Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit, Jane Austenin rakastetuimman romaanin laajennettu laitos, jossa on ensimmäistä kertaa mukana myös murskaavia zombinsilpomiskohtauksia.

Rauhallista Marytonin maalaiskylää on jo jonkin aikaa vaivannut outo tauti - kuolleet ovat nousemassa haudoistaan. Kipakka sankaritar, sukkelakielinen Elizabeth Bennet tunnetaan verrattomana zombintappajana, mutta miten käy verisen taiston, kun paikkakunnalle ilmaantuu ylhäinen, komea ja kopea Mr Darcy?

Ihastuttavassa tapakomediassa kuvataan tarkkanäköisesti englantilaisen maalaisaatelin pikkuporvarillista elämänmenoa ja nuorten säätyläisten välisiä kohtauksia, joissa viuhuu niin sanan säilä luin kauloja katkova miekkakin. Pystyykö Elizabeth kukistamaan elävät kuolleet ja toisaalta haastamaan englantilaisen maalaisaatelin luokkatietoisen ennakkoluuloisuuden?

Romanssit, sydänsurut, kannibalismi ja tuhannet mätänevät ruumiit täydentävät loisteliaan epookkidraaman kadottamatta alkuperäisteoksen viehättävän ironista ominaislaatua. Teos on todellinen makupala nykyaikaiselle lukijalle!*

Siitä on aikaa kun luin Ylpeys ja ennakkoluulo -teoksen. Muistaakseni pidin siitä silloin oikein kovasti, joitakin tiettyjä seikkoja ja henkilöitä lukuunottamatta. Siksipä tartuinkin tähän versioon jokseenkin epäilevän kiinnostuneena. Mielessä nimittäin kyti pohdinta, kuinka hyvin zombit sopivat tähän klassikkoon…

Zombit. Ja niiden sovittaminen. Mielestäni se on onnistunut jos ei nyt erittäin hyvin, niin ainakin viihdyttävästi. Pienet kaulojen silpomiset silloin tällöin ja yllättävät hyökkäykset toisinaan, ne antavat kieltämättä mukavaa lisämakua romaaniin. Samaten ajatus Bennetin viidestä neidistä sotureina viehättää. Joskaan uusi asetelma ei muuta sitä, että Elizabeth ja Jane ovat selvästi ylivoimaisia muihin nähden ja Lydian kuristaisin yhäkin omakätisesti jos vain mahdollista. Kitty ja Mary jäävät jälleen harmillisesti syrjään…

Juoni on tässä mukaelmassa melko uskollinen alkuperäisteokselle. Pieniä muutoksia kuitenkin on. Jotkut vähemmän tärkeistä henkilöistä esimerkiksi menettävät henkensä, tai heille käy muuten hullummin kuin alkuperäisteoksessa. Se ei kuitenkaan haittaa, vaan sopii mainiosti tähän mukaelmaan, jonka uskon viihdyttävyytensä ja vauhdikkuutensa puolesta sopivan useamman erityyppisille lukijoille. Tottumattomampikin lukija varmasti nauttii tästä versiosta ja saattavatpa zombit iskeä myös miespuolisiinkin lukijoihin.

Jos Austenin klassikkoa ei ole vielä lukaissut, kannattaa ehdottomasti kokeilla tätä kevyempää versiota. Näin ainakin pääpiirteet tulevat tutuiksi viihdyttävällä tavalla, jota ainakin omalta kohdaltani lisäsi Philip Smileyn hieno kuvitus.

Neil Gaiman: THE SANDMAN: World's End

Alkuteos: 1993 (ilm.)

Ilmestymisaika: 1995 (ko.painos)

Sivumäärä: 162

Kustantaja: DC Comics

ISBN: 1-56389-171-9

Muoto: Nid.

Sarjamerkintä: The Sandman Library volume 8

Peukku: ^^b

*THE SANDMAN is the most acclaimed and award-winning comics series of the 1990s for good reason: a smart and deeply brooding epic, elegantly penned by Neil Gaiman and illustrated by a rotating cast of comics' most sought-after artists, it is a rich blend of modern myth and dark fantasy in which contemporary fiction, historical drama, and legend are seamlessly interwoven. The saga on THE SANDMAN encompasses a series of tales unique in graphic literature and is a story you will never forget.

Gaught in the vortex of a reality storm, wayfares from throughout time, myth and the imagination converge on a mysterious inn at WORLDS’ END. In the tradition of Chaucer’s The Canterbury Tales, as the travellers all wait out the tempest that rages around them, they share stories of the places they’ve been, the things they’ve seen… and those that they’ve dreamed.*

Worlds’ End on ehkä suosikkini tähän astisista THE SANDMAN kokoelmista. Se on piirretty ja väritetty hyvin, fontit ovat yllättävän helppolukuisia ja mikä tärkeintä: tarinat ovat hyviä. Pidän kovasti kehyskertomuksesta, jossa kaksi ihmistä ajautuu erinäisten sattumuksien kautta tavernaan, jossa he tapaavat mitä kummallisimman joukon matkalaisia… Nämä matkalaiset sitten kuluttavat aikaansa ja kertovat omia tarinoitaan. Kaikki näistä kerrotuista tarinoista ovat mielenkiintoisia ja hyvin kerrottuja. Niitä on miellyttävä lukea ja lukemisesta nauttii.

Alan Drew: Vesipuutarhat

Alkuteos: Gardens of Water (2008)

Suomentaja: Satu Leveelahti

Ilmestymisaika: 2009 (ko.painos)

Sivumäärä: 394

Kustantaja: Otava

ISBN: 978-951-1-22181-4

Muoto: Sid.

Peukku ^^b

Lukuhaaste 2015: Kirja, joka tapahtuu paikassa, jossa olen halunnut käydä (28/50)

*Istanbul 1999. Itä ja länsi, muslimit ja kristityt. Kaksi perhettä, kaksi kulttuuria.

Luonnonkatastrofia seuraa kulttuurien raju yhteentörmäys, kun Sinanin 15-vuotias tytär ja Marcusin 17-vuotias poika rakastuvat.

Sinan ei enää tiedä, mitä häneltä oikein odotetaan, ja hän häpeää omaa heikkouttaan. Hän ei pysty huolehtimaan perheestään eikä valvomaan tytärtään, ei hoitamaan aviomiehen ja hartaan muslimin velvollisuuksia.

Repivien ristiriitojen vallassa hän tekee joukon perheensä elämää dramaattisesti muuttavia päätöksiä.*

Tarinaa kerrotaan Sinanin ja hänen tyttärensä Iremin näkökulmista. Kumpaisellekin on annettu oma äänensä ja tyylinsä ja heidän osuuksiensa erilaisuudesta huomaa todella helposti sen, kuinka mies ja nainen, vanha ja nuori,  isä ja tytär voivat ajatella ja suhtautua samaan asiaan erilailla. Sillä siitäkin kirjassa on kyse. Kuinka olla hyvä muslim nykyaikaisessa maailmassa? Miten sovittaa perinteet uuteen aikaan?

Kirja on hieno kuvaus myös muslimien ja kristittyjen kohtaamisesta. Siitä, miten kaksi uskontoa voivat tai ainakin voisivat elää rinta rinnan ja harmoniassa keskenään. Mutta kuinka se silti on äärimmäisen vaikeaa tässä epäluulojen täyttämässä maailmassa.

Vesipuutarhat on todella hyvin kirjoitettu teos, joka käsittelee vaikeita aiheita. Etenkin, kun pääosassa olevat muslimit ovat kurdeja, joilla todella on vaikeaa jopa toisten muslimien keskuudessa. Tässä on todella lukemisen arvoinen teos, joka varmasti avartaa lukijansa mieltä ja saa pohtimaan kulttuurien välisiä eroja ja niiden yhteensovittamista. Mikä parasta, vaikka kirjan aiheet ovatkin raskaita, ei itse kirja ole sitä. Se ottaa asiat esille ja kohtelee niitä arvokkaasti, mutta on silti samalla miellyttävästi luettava teos. Ei ollenkaan liian raskas ja pohtiva.

Glen Duncan: Viimeinen ihmissusi

Alkuteos: The Last Werewolf (2011)

Suomentaja: Elina Koskelin

Ilmestymisaika: 2013 (ko.painos)

Sivumäärä: 414

Kustantaja: Like

ISBN: 978-952-01-0925-7

Muoto: Nid.

Peukku ^^b

Huom: Lainatut Raamatun kohdat Uudesta 

kirkkoraamatusta

Sitaatin Romeosta ja Juliasta 

suomentanut Yrjö Jylhä

Sitaatin Jumalaisesta näytelmästä 

suomentanut Eino Leino

Sitaatin runosta Tiikeri suomentanut Risto

Ahti

Lukuhaaste 2015: Kirja, jonka henkilöistä kaikki eivät ole ihmisiä (27/50)

*Jake Marlowe elää hedonistista mutta tyhjää elämää Lontoossa, jonka varjoihin on helppo kadota, vaikka olisi ihmissusi. Kun lajin toiseksi viimeinen edustaja surmataan, Jake jää yksin ihmissudenmetsästäjien tähtäimeen.

Jake lähtee pakomatkalle mutta ei voi mitään luonnolleen. Vainoojat seuraavat hänen jälkeensä jättämää ruumisvanaa, ja silmukka viimeisen ihmissuden ympärillä kiristyy kiristymistään.*

Olipa ihana palata Duncanin kirjojen pariin. Pidin aikoinaan kovasti Minä, Luciferista eikä kirjailija pettänyt tälläkään kertaa!

Duncanin tyyli on vauhdikasta ja persoonallista. Kieli on välistä melko härskiäkin, eikä voimasanoja vältellä. Kirosanoja ja pikkutuhmuuksia välttelevän lukijan ei kannata tähän opukseen tarttua. Sen sijaan jos huumori ja kaksimielisyys sen sallivat, kannattaa tämä kirja ehdottomasti lukea!

Henkilöhahmot ovat viihdyttäviä. Heissä on särmää ja persoonaa. Ihmissudet ja vampyyrit laitetaan kunnioittavasti “uusiksi”. Perinteistä pidetään kiinni, mutta silti hahmoissa on uutuuden viehätystä, joka ainakin itseni puri. Ja mukaan on saatu parikin mukavaa niksiä ja koukkua, joilla lukija pidetään jännityksessä. Juuri kun kuvittelee päässeensä kärryille, tapahtuukin jotain, joka mutkistaa asioita ja taas saakin ihmetellä.

Päiväkirjamaisesti kirjoitettu kirja on persoonallinen ja tapahtumat on kuvattu vauhdikkaasti ja tyylillä. Yksityiskohdissa ei olla säästelty! Lisäksi kirjan loppuratkaisu pääsi todellakin yllättämään. En olisi itse osannut sitä odottaa, vaikka jälkikäteen ajateltuna sitä olisi ehkä pitänyt olettaa…