Alkuteos: Hallowe’en party (1969)
Suomentaja: Anna-Liisa Laine
Ilmestymisaika: 2009 (ko.painos)
Sivumäärä: 227
Kustantaja: WSOY
ISBN: 978-952-459-428-8
Muoto: Pokkari
Sarjamerkintä: 31. Hercule Poirot –kirja
*Terävä yksityisetsivä Hercule Poirot taas vauhdissa.
Kurpitsajuhla vie keskelle Pyhäinpäivän viettoa, jonka aikana eräs pikkutyttö murhataan. Joku painoi hänen päänsä vesiämpäriin ja hukutti hänet keskellä lasten iloista kurpitsajuhlaa. Hercule Poirotin ystävä, touhukas dekkarikirjailija rouva Oliver oli mukana kutsuilla, mutta ei huomannut mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Tieteellisen tarkasta ja analyyttisestä ajattelustaan ylpeä Poirot laittaa jälleen kuuluisat harmaat aivosolunsa töihin. Murhaajalla on etumatkaa, mutta kuinka kauan. Kuka halusi surmata tuon lihavahkon, liioitteluun taipuvaisen Joyce-tyttösen?*
Kaikki etenee niin mukavan rauhallisesti Christien kirjoissa. Ei tunnu olevan kiire minnekään. Ihmisten kanssa ehditään juttelemaan ja Poirotilla on jopa aikaa ”manailla” ainaisia kiiltonahkakenkiään. Mutta eihän nyt tyylistään voi luopua!
Loistavaa kerrontaa. Loistava juoni. Kerrassaan mukavaa luettavaa!
Suomentaja: Anna-Liisa Laine
Ilmestymisaika: 2009 (ko.painos)
Sivumäärä: 227
Kustantaja: WSOY
ISBN: 978-952-459-428-8
Muoto: Pokkari
Sarjamerkintä: 31. Hercule Poirot –kirja
*Terävä yksityisetsivä Hercule Poirot taas vauhdissa.
Kurpitsajuhla vie keskelle Pyhäinpäivän viettoa, jonka aikana eräs pikkutyttö murhataan. Joku painoi hänen päänsä vesiämpäriin ja hukutti hänet keskellä lasten iloista kurpitsajuhlaa. Hercule Poirotin ystävä, touhukas dekkarikirjailija rouva Oliver oli mukana kutsuilla, mutta ei huomannut mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Tieteellisen tarkasta ja analyyttisestä ajattelustaan ylpeä Poirot laittaa jälleen kuuluisat harmaat aivosolunsa töihin. Murhaajalla on etumatkaa, mutta kuinka kauan. Kuka halusi surmata tuon lihavahkon, liioitteluun taipuvaisen Joyce-tyttösen?*
Kaikki etenee niin mukavan rauhallisesti Christien kirjoissa. Ei tunnu olevan kiire minnekään. Ihmisten kanssa ehditään juttelemaan ja Poirotilla on jopa aikaa ”manailla” ainaisia kiiltonahkakenkiään. Mutta eihän nyt tyylistään voi luopua!
Loistavaa kerrontaa. Loistava juoni. Kerrassaan mukavaa luettavaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti