lauantai 14. toukokuuta 2016

Harriet Beecher Stowe: Setä Tuomon tupa

Alkuteos: Uncle Tom’s Cabin (1852 [kokonaisena kirjana])
Sovitus: Nuorisolle sovittanut A.H. Fogowitz
Suomentaja: Aatto Suppanen
Ilmestymisaika: 2012 (ko.painos)
Sivumäärä: 73
Kustantaja: Elisa Kirja
ISBN: 978-952-282-379-3
Muoto: E-kirja (EPUB)
Peukku: q^^
Huom: Saatavana ilmaiseksi Elisa Kirja -palvelusta
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 4, 18, 34, 42, 44 ja 48


*Setä Tuomon tupa eli alhaisten elämää: kuvauksia neekeriorjain elämästä Amerikan Yhdysvalloissa. Beecher Stowen tunnetuin romaani kertoo nimikkohenkilön elämästä eri isäntien ikeessä. Kirjalla oli suuri historiallinen ja yhteiskunnallinen merkitys; se vaikutti osaltaan orjuuden lakkauttamiseen ja sisällissodan syttymiseen.*


Elisa Kirjan tarjoama versio tästä kuuluisasta ja keskustelua herättäneestä kirjasta on nuorisolle tehty sovitus, jonka tapahtumat eroavat käsittääkseni jonkin verran alkuperäisestä teoksesta. Tapahtumia on pehmennetty ja muuteltu kevyempään suuntaan ja raakuuksia vähennetty. Kaikesta huolimatta teksti on aikamoisen karua.


Kirjan tapahtumat ovat julman rehellisiä. Vaikka lukemani versio on pehmennetty versio, on se silti melkoista luettavaa. Karua ja kovaa tekstiä suorastaan. Itseä ihan inhotti lukea sitä, miten orjia kohdeltiin ja miten he vain alistuivat kohtaloonsa. Kammottava kirja niiltä osin. Onneksi Tuomon tarinan rinnalla seurataan myös Elisabetin ja Yrjön tarinaa, joka on edes vähän onnellisempi. Siitäkään ei kyllä vaikeuksia ja onnettomuuksia puutu.


Vaikeiden ja kovien tapauksien lisäksi yksi tämän kirjan ongelmista on kieli. Se on melko vanhahtavan tyylistä ja siksi jokseenkin kankeahkoa lukea. Kaikki tuntuu olevan liian kirjakielistä ja vähän liian hienoilla sanoilla. Lisäksi omalla kohdallani tökki Tuomon ja muiden orjien kristillisyys. Vaikka heitä kohdeltiin miten huonosti tahansa, se oli vain Jumalan tahtoa ja lopussa he pääsisivät rauhaan Luojan luokse.

Ei, ei ja ei! Tämän kirjan maailmaan on todella hankala asettua. Se on julma, raaka ja kankeaa luettavaa. Se on vanha, mutta yhä vieläkin jaksaa nostattaa voimakkaita tunteita ja ajatuksia. Ei ihme, että se on klassikko. Jos aihe kiinnostaa, suosittelen kokeilemaan tätä Elisa Kirjan versiota. Uskon, että yli 200-sivuinen oikea versio olisi vielä monin verroin raskaampi ja hankalampi lukea.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti