Alkuteos: L’amica geniale (2011)
Suomentaja: Helinä Kangas
Ilmestymisaika: 2016 (ko.painos)
Sivumäärä: 362
Kustantaja: WSOY
ISBN: 978-951-0-41469-9
Muoto: Nid.
Sarjamerkintä: Napoli-tetralogia #1
Peukku: ^^b
Lukuhaaste 2017: 39. Ikääntymisestä kertova kirja (4/50)
*Lila on jo lapsena peloton, uhmakas ja huippuälykäs, Elena taas epävarma tarkkailija. Mutta yhdessä tytöistä on voimaa selvitä sodanjälkeisen Napolin kurjuudessa, jossa naiset taistelevat tilastaan ja jossa väkivalta on jokapäiväistä. Tyttöjen keskinäinen kilpailu ja kateus potkii heitä tahoillaan sosiaaliseen nousuun, mutta luja yhteenkuuluvuus ei horju koskaan.
Ystävysten kautta Ferrante kuvaa koko sodanjälkeistä Italiaa ja yhteiskunnan rajua muutosta, mutta erityisesti ihmispsyyken ristiriitaisuutta ja monimutkaisuutta.
Loistava ystäväni on kansainväliseksi ilmiöksi nousseen napolilaissarjan ensimmäinen osa.*
Kirjan tapahtumat kerrotaan muistelmina kun toinen jo kypsään ikään ehtineistä ystävättäristä alkaa kirjoittamaan ylös heidän tarinaansa jottei toinen kokonaan katoaisi maailmasta. Näin ollen tapahtumat kuvaavat paitsi kahden tyttölapsen kasvua nuoriksi naisiksi myös heidän lähi korttelinsa muiden asukkaiden elämää yhden ihmisen näkökulmasta. Elenan kertomus on värikästä ja kuvaavaa, mutta silti itse huomasin pohtivani mitä kaikkea jää hänen tietonsa ulkopuolelle.
Kirjan henkilöhahmot ovat persoonallisia ja erilaisia. Monet sivuhenkilöt ovat hyvin mielenkiintoisia ja tuovat omaa väriään tyttöjen elämään. Tunnustan, että kirjassa on muutama hyvin kliseinen ja kulunut juonen käänne, jotka saivat minut repimään hiuksiani. Niiden puuttuminen olisi minusta tehnyt kirjasta huomattavasti mielenkiintoisemman. Mielenkiintoinen se on nimittäin nytkin kaikesta huolimatta.
Ferranten kirja on rikas kurkistus sodan jälkeiseen Napoliin ja sen nuorten asukkaiden elämään. Se avaa lukijan eteen karun kauniin maailman iloineen, suruineen ja pelkoineen. Tähän maailmaan on lukijan helppo upota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti