Alkuteos: Jäljellä (2012)
Ilmestymisaika: 2012 (ko.painos)
Sivumäärä: 222
Kustantaja: Tammi
ISBN: 978-951-31-7375-3
Muoto: Nid.
Sarjamerkintä: Duologian ensimmäinen osa, toinen osa Toisaalla
Sarjamerkintä: Duologian ensimmäinen osa, toinen osa Toisaalla
Peukku: q^^
Huom: Kääntökirja Simukan teoksen Toisaalla kanssa
*Emmi Aalto on 15-vuotias tyttö, josta tuntuu, ettei hän ole mitään. Koulussa hän ei ole löytänyt omaa lahjakkuusaluettaan, vaan on yhä pelkkä Potentiaali. Kotona perhe ei tunnu huomaavan häntä. Ystäviä hänellä ei ole koskaan ollutkaan. Emmi päättää karata, jotta hänestä tulisi edes tyttö, joka katosi. Mutta kun hän palaa karkumatkaltaan, kotona ei ole ketään. Eikä naapuritaloissa. Eikä koko kaupungissa. Kaikki ihmiset ovat kadonneet. Vai ovatko?
Jäljellä on tarina lähitulevaisuuden maailmasta, jossa tavallisuus ei ole mitään. Se on myös mysteeri, joka vyöryttää Emmin eteen suuria kysymyksiä. Kehen voi luottaa? Kuka on ystävä? Uskaltaako rakastua? Jäljellä kertoo yksinäisyydestä, joka on mahdollista murtaa, ja rohkeudesta, joka löytyy pinnan alta.*
Totean jälleen, että Simukan tyyli kirjoittaa on erittäin luettavaa. Teksti suorastaan soljuu eteenpäin ja tuskin huomaamatta. Äkkiä sitä vain tajuaa, että ne reilut pari sataa sivua on vain tullut ahmaistua läpi. Uskon tekstin sopivan siis myös vähemmän lukeneelle, jos vain kirja kiinnostaa.
Tällä kertaa henkilöhahmot eivät ole aivan niin kiinnostavia kuin aikaisemmin lukemissani Simukoissa. Emmi on minusta jopa miltei rasittava, Atro liian teennäinen ja monet muut sitä tai tätä. Onervassa edes on potkua ja meininkiä. Tosin, kuinka moni ei olisi teininä kokenut ja pohtinut samoja asioita kuin Emmi ja kumppanit? Näin ollen kirja on todella hyvä niille nuorille (ja vähän vanhemmillekin), jotka pohtivat yksinäisyyttään ja kyseenalaistavat oman merkityksensä maailmalle. Jäljellä todella laittaa asian esille.
Lukiessa herää väistämättä monia kysymyksiä, joihin itse kirja ei vastaa. Tässä vaiheessa ne ovat vielä lukijan itsensä täydennettävissä ja ratkaistavissa. Lopullisia vastauksia ei saa, eikä välttämättä osaa edes aavistaa, ellei tartu kirjaan ja “käännä sitä ympäri”. Nämä puuttuvat aukot lupaa nimittäin täyttää kääntökirjan toinen puolikas, Toisaalla. Ensimmäisen puolikkaan lukeneena, jännitän vielä, mitä tuleman pitää ja pystyykö kirja täyttämään lupauksensa. Tuleeko tarinasta ehyempi toisen puolikkaan myötä? Jäljellä-kirjan voi lukea toki yksinäänkin, mutta uskon, että nämä kaksi on tarkoitettu kirja pariksi tositarkoituksella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti