Alkuteos: Rime sparse (n. 1356)
Suomentaja: Elina Vaara
Ilmestymisaika: 1966 (ko.painos)
Sivumäärä: 145
Kustantaja: WSOY
Muoto: Sid.
Peukku: q^^
Huom: myöhemmän renessanssin runoilijat uudelleen nimesivät 366 runon kokoelman jolloin siitä tuli Canzoniere
Lukuhaaste 2017: 35. Kirjan nimessä on erisnimi (2: 35/50)
Nämä 366 runoa on kirjoitettu Petrarcan suurelle rakkaudelle, Lauralle. Mitään varmuutta siitä ei ole, että Laura olisi todellinen henkilö. Mutta eipä ole varmuutta siitäkään, etteikö hän olisi totta. Oli miten oli, runoelma on totta ja merkityksellinen runouden saralle sillä se synnytti sonetin.
Kaikkiaan nämä sonetit ovat melko raskaita. Ne ovat täynnä metaforia ja ilmauksia, joita voi olla hankala tulkita. Niistä kuitenkin henkii tunne ja välittäminen, ne ovat runon muotoon puettua elämää ja kaipausta. Ei ihme, että ne ovat innoittaneet runoilijoita kautta aikain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti