Alkuteos: 고발 [Hangul] / Gobal / The Accusation (2014)
Suomentaja: Raisa Porrasmaa
Ilmestymisaika: 2017 (ko.painos)
Sivumäärä: 189
Kustantaja: Kustantamo S&S
ISBN: 978-951-52-4129-0
Muoto: Sid.
Peukku: ^^b
Huom: Suomennettu ranskankielisestä laitoksesta La Dénonciation
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 16, 17, 19, 23, 24, 25, 32, 33 ja 46
*Syytös vie lukijan 1990-luvulle, Kim Jong-illin Pohjois-Koreaan, erilaisten, eri yhteiskuntaluokkia edustavien ihmisten jokapäiväiseen elämään suljetussa yhteiskunnassa. Novellikokoelman seitsemän kertomusta ovat kertomuksia pelosta, että se, mikä on tuttua, rakasta ja lähellä, katoaa tai viedään pois. Mutta ne ovat myös kertomuksia ihmisyydestä, rikkaasta mielikuvituksesta ja toivosta, jotka sinnikkäästi nostavat päätään epäinhimillisimmissäkin oloissa.*
Aaveiden kaupunki. Valmistaudutaan suureen juhlaan. Mutta pieninkin poikkeama tavallisuudessa voi aiheuttaa ilmiannon. Entä jos kyseessä on vain lapsen pelko? Voiko se tarttua myös aikuisiin?
Näytös. Onko jokaisen ihmisen jokapäiväinen elämä vain näytelmää? Millaista on elää, kun pienimmästäkin huvituksesta, roolista lipsumista voi menettää kaiken?
Pandemonium. Yhden ihmisen oikut vaikeuttavat tavallisten ihmisten elämää. Ja tämä, myöskin rahvaasta alkujaan oleva mies, ei edes ymmärrä tai tunnu piittaavan muille aiheuttamastaan vaivasta. Sen saa ruova O huomata matkallaan.
Pako. Kirjeen muotoon puettu kertomus, jossa myös päiväkirjamerkintöjen kautta käydään läpi Puolueen vastaiseksi katsotun perheen koettelemuksia.
Aarrejalava. Kertomus siitä, kuinka aivan yksinkertaisesta asiasta voi tulla ihmisille toivon ja paremman elämän symboli vaikkei siihen ehkä olisi uskomista. Kuinka ihmiselle käy, kun toivo menetetään?
Niin lähellä mutta kaukana. Ilman matkustuslupaa ei ole minnekään menemistä. Eivätkä ne irtoa helposti. Entä jos kuitenkin on mentävä?
Punainen sieni. Toimittaja näkee asiat eri tavalla. Entä jos hänen on aina vain valehdeltava säilyttääkseen asemansa Puolueen silmissä? Kuinka hän näkee ja oppii heistä, joista hänen on kirjoitettava. Miten symbolisia voivatkaan jotkin asiat olla…
Novellikokoelma on erilainen. Se ei kerro kovin onnellisista asioista. Se kuvaa elämää, jossa yksinkertainenkin asia voi olla monimutkainen tai jopa vaarallinen. Mikä pahinta, isien, veljien ja sukulaisten teot vaikuttavat koko perheeseen ja lapsiin. Yksi sukupolvi ei riitä pyyhkimään häpeää pois, vaan perhe säilyy “merkittynä”. Elämä on kovaa ja silti monet (ehkä kaikki) koettavat ainakin enimmän osan aikaa taistella säilyttääkseen normaalin tilan, sillä sekin on parempi kuin ei mitään…
Lukiessa hämmästyy, ehkä jopa järkyttyy siitä, millaista elämä voi olla. Sitä toivoo, ettei luettu ole totta. Minun oli pakko lukea novellit hitaasti ja rauhassa, yksi kerrallaan. Sen verran ajatuksia herättävää luettavaa Syytös on. Se pistää miettimään ja toivomaan. Itse halusin jotain keveämpää lukukaveriksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti