Alkuteos: Petit pays (2016)
Kääntäjä: Einari Aaltonen
Ilmestymisaika: 2018 (ko.painos)
Sivumäärä: 217
Kustantaja: Like
ISBN: 978-952-01-1578-4
Muoto: Sid.
Peukku: q^^
*Kuolema saattoi korjata kenet tahansa milloin hyvänsä. Se ei ollut enää etäinen ja abstrakti. Sillä oli arkisen tavalliset kasvot. Sen tajuaminen teki lopun lapsuudesta.
10-vuotiaan Gabyn huoleton ja idyllinen maailma Burundissa romahtaa, kun sota rikkoo ranskalais-afrikkalaisen perheen. Viattomuus on kansanmurhan ensimmäinen uhri, ja eloonjäämisen hinta on kova.
Pienen pieni maa on riipaiseva kertomus kadotetusta paratiisista, sodan jalkoihin jäävästä perheestä, maanpakolaisuudesta yli sukupolvien.*
Pienen pieni maa on kirja, joka tuntuu jakautuvan kahtia. Ensin on aika, jolloin kaikki oli vielä tavallaan hyvin. Jolloin Gabyn päivät täyttyivät tavallisista asioista. Koulusta, kavereista ja asioista, jotka vain vilahtivat ohitse. Hänen suurin murheensa oli varastettu polkupyörä. Sitten kaikki muuttuu. Kuvaus ja kerronta tulevat jotenkin raadollisemmiksi. Viattomuus katoaa vähitellen samalla kun sota vyöryy maahan. Lapsuus on ohitse…
Jollain lailla kirjan kerronta on kevyehköä vaikeasta aiheesta huolimatta. Lapsen viattomuus ja herkkyys välittyvät lävitse. Vähitellen sanoihin tulee kuitenkin mukaan raskautta, aikuisten maailma. Kirjan loppupuoli ei ole enää niin kevyttä kuin alku… Silti Pienen pieni maa on yllättävän “kevyt” kertomus sodasta ja sen vaikutuksesta ihmisten elämään. Se puhuttelee ja tarjoaa myös herkemmille ihmisille mahdollisuuden lukea sodasta.
Omakohtaisen tuntuinen. Omalla tavallaan helposti lähestyttävä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti