Max Porter: Lanny

 

Alkuteos: Lanny (2019)

Kääntäjä: Irmeli Ruuska

Ilmestymisaika: 2020 (ko.painos)

Sivumäärä: 103

Kustantaja: WSOY

ISBN: 9789510449936

Muoto: e-kirja (BookBeat)

Peukku: q^^

*Kirjamaailman valloittanut pieni suuri kirja yhteisön ja mielikuvituksen voimasta, lapsuudesta ja rakkaudesta Surulla on sulkapeite -romaanin kirjoittajalta.

Porterin ainutlaatuinen taito kutoa yhteen runoa, romaania, satua ja totta avaa lukijalle uusia maailmoja ja hämmästyttää: että näinkin voi kirjoittaa, kertoa ja koskettaa.

Sadan kilometrin päässä Lontoosta on pieni kylä. Sellaisia kyliä on Englannissa monta: pubi, kirkko, punatiilirivitaloja, muutama kunnan omistama asunto, pari isompaa taloa. Kylä kuuluu niille ihmisille, jotka siellä asuvat ja niille, jotka asuivat siellä satoja vuosia sitten. Kylä kuuluu myös Isä Suomukka-vainaalle, joka kuulee kaiken ympärillään, niin jokapäiväisten äänten kakofonian kuin historian äänekkäämmän havinan. Erityisesti hän kuulee äänen, joka kuuluu ei-vielä-niin-kovin-isolle pojalle, Lannylle. Lanny rakentaa lehtimajaa, opettelee piirtämään hiilellä, hyräilee, rakastaa, on läsnä tässä ja nyt.

Kun Lanny katoaa, kylästä kumpuavat reaktiot ovat parhainta ja pahinta, mitä ihmisissä on.

Max Porterin (s. 1981) palkittu romaani Surulla on sulkapeite (Grief is the Thing with Feathers, suom. Irmeli Ruuska) oli huima arvostelu- ja myyntimenestys. Lannyn elokuvaoikeudet on ostettu ja kirjan oikeudet on myyty yli 20 maahan.*

Lanny on erikoinen lukukokemus. Se tuntui omaan makuuni jokseenkin kokeelliselta kerrontansa suhteen. Kiinnostava, mutta omalla tavallaan haastava ja yllättävä.

Yksi kirjan kertojista on isä Suomukka, eräänlainen mystinen henkiolento joka kulkee läpi kylän ja kuuntelee sen asukkaiden ääniä. Sitten tarinaa kertovat Lannyn äiti ja isä ja kylän “Hullu-Pete”, menestynyt mutta hieman outo taiteilija. He antavat tarinaan pohjatiedon. Sitten Lanny katoaa ja kerronta muuttuu.

Äkkiä koko teksti on lyhyitä kyläläisten kertomia pätkiä. Sitä ei aina tiedä kuka on äänessä. Heillä kaikilla on kuitenkin omat mielipiteensä ja ajatuksensa siitä, mitä on tapahtunut. He etsivät Lannyä, epäilevät rikosta, syyttävät toisiaan…

Ja taas tarina pyörähtää eteenpäin. Kolme ihmistä näkee unta. Unessa isä Suomukka asettaa heidät kunkin testiin. Jos testeistä selvitään, voi Lanny löytyä.

Kirja on kokonaisuutena nopealukuinen muttei suinkaan helppo. Se kuvaa hyvin pienen kaupungin elämää ahdasmielisyyksineen ja toiveineen. Se antaa myös varsin hyvän kuvan siitä, miten lapsen katoaminen koskettaa koko yhteisöä ja millainen mediasirkus siitä voi syntyä.

Tämä vaatii vielä hieman pureskelua.