Alkuteos: Viimeinen Atlantis (2020)
Lukija: Antti Hyyrynen
Ilmestymisaika: 2020 (ko.painos)
Kesto: 9h 59min
Kustantaja: Otava
ISBN: 9789511357247
Muoto: e-äänikirja (BookBeat)
Peukku: q^^
*Vetävä tarina kahdesta pakolaisesta lähitulevaisuuden luhistuvassa maailmassa.
Tobeas Seinur katsoo lentokoneen ikkunasta, kuinka Tokion valot hukkuvat monsuunisateisiin hänen takanaan. Kesken mannertenvälisen lennon tietoliikenneyhteydet katkeavat ja lentokone muuttaa reittiään. Leviää huhu, että Skandinavian maat sekä Suomi ja Venäjä olisivat sulkeneet ilmatilansa. Alkaa pakomatka kaaokseen syöksyvässä maailmassa. Löytääkö Tobeas enää tietään Suomeen, isänsä maahan?*
Viimeinen Atlantis on minulle kirja, joka ei auennut. Äkkiseltään idea vaikutti mielenkiintoiselta. Maailmaa kohtaa “tuho” ja ihmiset joutuvat selviytymään aikamoisissa olosuhteissa. Tarina kuitenkin ontuu. Henkilöt matkaavat paikasta toiseen. Odottavat. Siirtyvät taas toisaalle. Odottavat lisää. He etsivät jotain, harhailevat ja päätyvät taas toisaalle. He kokevat hankalia tilanteita ja eriasteisia vaikeuksia. Jotenkin he vain silti jatkavat eteenpäin. Tuntuu, kuin he vain valuisivat ajassa eteenpäin… Mikä pahinta, henkilöhahmot eivät oikein kiinnosta. Tobeas ei edes siinä vaiheessa kun hänen menneisyyttään aletaan valottamaan vähitellen. Eikä varsinkaan lopussa!
Lukijana toimii kirjailija itse. Hänellä on mukavan kuuloinen ääni ja paikoitellen hän jopa eläytyy lukemaansa mukavasti. Mutta… Öh, välillä kynää kliksutellaan päälle ja välillä taas ei. Tyyli vaihtelee hieman liikaa yhtenäisen teoksen ollessa kyseessä.
Kokonaisuus on minun mielestäni hivenen hämmentävä. Tätä kirjaa pitää pohtia pidempään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti