Alkuteos: Myrskynsilmä (2020)
Lukija: Hannamaija Nikander
Ilmestymisaika: 2020 (ko.painos)
Kesto: 12h 1min
Kustantaja: WSOY
ISBN: 9789510449851
Muoto: e-äänikrija (BookBeat)
Peukku: ^^b
*Kaunis historiallinen fantasiaromaani esikoistekijältä.
16-vuotias Kainu joutuu luopumaan entisestä elämästään ja tulevaisuuden haaveistaan, kun hänelle lankeaa suuren tietäjän rooli. Muinaissuomalaiseen fantasiamaailmaan sijoittuva seikkailu kertoo koskettavasti nuoren aikuisen oman paikan etsimisestä ja löytämisestä.
Keskikesän yöttömänä yönä Kainu seisoo punamultakehien reunalla. Nuoret tytöt löytävät riitissä paikkansa emännyyden, äitiyden tai käsityöläisyyden kehistä. Sisimpänä on viisi tietiän kehää, joista voimallisimpaan kukaan ei ole päässyt satoihin vuosiin. Kun Kainu astuu keskimmäiseen kehään, hänen osakseen lankeaa suuri tehtävä – eikä hän ole enää sama. Kainu joutuu lähtemään hurjalle ja pitkälle matkalle, jonka aikana hänen on myös selvitettävä, kuka hän itse on.
Meri Luttinen (s. 1987) on tamperelainen esikoiskirjailija. Hän on opiskellut suomen kieltä ja kirjallisuutta ja työskennellyt suomen opettamisen ja oppimateriaalien parissa.*
Pidän kovasti siitä, miten tämä maailma on rakennettu ja miten sitä kuvataan. Se on kaunis yhdistelmä todellista maailmaa ja fantasiaa, joka ei mene liiallisuuksiin. Mystisiä asioita tapahtuu ja ne ovat osa arkipäivää, pienet taiat ja loitsut kuuluvat aivan jokaisen elämään. Silti on olemassa suurempia voimia, jotka ovat harvojen käytössä.
Suurin osa kirjan henkilöhahmoista on melko nuoria ja heillä on nuoren murheet ja perinteiden asettamat odotukset harteillaan. He kamppailevat paitsi itsensä, niin myös yhteisönsä edessä ja puolesta. Mukana onkin melkoinen annos kasvua ja oman paikkansa etsimistä ja täyttämistä.
Yhteen kirjaan on saatu mahtumaan todella paljon asioita. Tästä tarinasta olisi hyvin saanut aikaiseksi vaikka toisenkin kirjan ellei peräti trilogiaa. Nyt aivan kaikkiin asioihin ei ehkä perehdytä niin syvällisesti kuin olisi ollut mahdollista. Mutta ei se välttämättä ole tarpeenkaan. Vaikka tapahtumia on paljon, ei silti kerronnassa tule kiireen tuntua vaan asioita ehditään pohtia ja katsella rauhallisesti.
Kirjan kerronta on hyvää ja sujuvaa, siitä nauttii. Itse ainakin upposin tarinaan ja sen henkilöihin varsin nopeasti ja elin heidän matkassaan. Toivon todella, että Luttinen jatkaa kirjoittamista. Itse ainakin jään odottamaan millaisen tarinan hän seuraavaksi punoo kasaan.
Nikander on lukijana vakuuttava ja hän sopii hyvin Kainun ääneksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti