Aki Raatikainen: Kristallikuningas

Alkuteos: Kristallikuningas (2012)

Ilmestymisaika: 2012 (ko.painos)

Sivumäärä: 526

Kustantaja: WSOY

ISBN: 978-951-0-38488-6

Muoto: Sid.

Peukku: q^^

*Huikea historiallinen seikkailuromaani kuohuvalta 1600-luvulta.

Ristiriitojen ja musketinkuulan repimä suomalainen ratsumies toipuu vammoistaan Breitenfeldissä, Leipzigin pohjoispuolella vuonna 1631. Axel Tystlåten on yksi heistä, joita me kutsumme hakkapeliitoiksi.

Myötätuntoisen kuulijansa avittamana hän riipii kokoon sen, mitä häpeänpolttamasta sielusta on vielä jäljellä. Synnistä toiseen kulkee Axel Tystlåten, mutta aina kepein askelin, ja kätkee kiivaan sydämensä jäätävän rauhallisen pinnan alle. Hänelle varattu tie on kivetty kuolemalla, murheilla ja katumuksella.

Ratsumies Tystlåtenin polku vie halki kahtiajakautuneen, 30-vuotisen sodan runteleman Euroopan, uskon, ystävyyden, juonien ja ennustusten maailmassa - hurmeisten taistelukenttien kuolinparkaisuista hovin lemmenleikkien huokailuihin.

Aki Raatikaisen säihkyvä esikoisromaani Kristallikuningas vetoaa niin historian, romantiikan kuin vauhdikkaiden juonenkäänteiden ystäviin.*

Raatikaisen tyyliä kirjoittaa on kehuttava. Se on miellyttävää ja helppolukuista. Tekstiin pääsee todella helposti sisälle. Hänellä on myös mainio tapa “pysyä” asiassa. Turhuuksiin ei tuhlata aikaa, vaan tapahtumat etenevät ja kaikella on merkityksensä.

Edellämainittu taas jättää sitten ehkä hahmot hieman pintapuolisiksi. Kirjassa on aika vaihtuva hahmokatras, kulkevathan tapahtumat läpi useamman vuosikymmenen. Näin kaikkiin hahmoihin ei todellakaan pääse tutustumaan kunnolla. Se ei tosin ole tarpeenkaan. Tärkeimmät tulevat kyllä riittävän tutuiksi ja osa pääsee jopa ehkä yllättämäänkin jos lukija ei ole tarkkana.

Juoni on kiintoisa ja historialliset tapahtumat todella pitävät mielenkiintoa yllä. Tapahtumia on jonkin verran muuteltu, tietenkin, mutta hyvän tarinan ollessa kyseessä se ei haittaa. Olkoonkin, että muutamat näistä muutoksista ovat aika isoa luokkaa. Muistakaamme kuitenkin kirjailijan vapaus tässä kohtaa.

Esikoisteokseksi kirja on vaikuttava. Se on hieno lukukokemus, jonka uskon soveltuvan myös mainiosti vähemmän lukeneille. Eikä tuota romantiikkaa todellakaan ole liikaa, jos se miespuolisia lukijoita häiritsee. Vastaavasti taas taistelukenttäkohtauksetkaan eivät ole liian rajuja. Uskon Kristallikuninkaan miellyttävän siis hyvinkin monenlaisia lukijoita.