Alkuteos: Passage to Dawn (1996)
Suomentajat: Johanna Vainikainen & Renne Niku-Paavola
Ilmestymisaika: 2000 (ko.painos)
Sivumäärä: 374
Kustantaja: Jalava
ISBN: 951-887-181-7
Muoto: Nid.
Sarjamerkintä: Drowin perintö #4 / Forgotten Realms -kirja
Peukku: ^^b
Huom: Lue Jäätuulen laakso -trilogian jälkeen
*Kuusi vuotta. Ei kovinkaan pitkä aika drowhaltian mittapuulla. Ja kuitenkin - laskiessani kuukausia, viikkoja, päiviä ja tunteja - minusta tuntui siltä kuin olisin ollut poissa Mithrilsalista satakertaisesti pidemmän ajan. Se paikka kuului toiseen elämään, toiseen elämäntapaan, ja se oli minulle pelkkä astinlauta. Mutta mihin? Minne?
Nyt ratsastan aalloilla pitkin Kalparannikkoa tuuli ja pärskeet kasvoillani. Kiitävät pilvet ja tähtitaivas ovat kattonani, allani on hohtavansininen meri, tyyni ja tasainen, aaltoileva ja myrskyävä, sateen täpälittäessä pintaa, joka toisinaan murtuu mahtavan valaan noustessa hengittämään.
Tämäkö siis on kotini?*
Tämä sarjan osa esittelee lukijalle joukon uusia tuttavuuksia kuten Leijuhengen Cadderlyn perheineen ja ihastuttavat kääpiöveljekset. Samalla se palauttaa mieliin myös Jäätuulenlaaksossa käytyjä taisteluita kostoa hautovan demoni Errtun muodossa. Helppoja hetkiä ei siis ole tarjolla Drizztille ja kumppaneille, jotka ovat saaneet elellä kukin tahollaan rauhassa useampia vuosia.
Arvoitusten saari vie kumppanukset takaisin yliluonnollisen ja tavallista elämää vaarallisemman elämän pariin. Vastassa ei enää olekaan vain merirosvoja tai pelkkää tundran kylmyyttä. Etenkin kun myös barbaarien heimon sisällä kuohuu…
Vauhdikasta menoa on luvassa niin taisteluiden kuin magiankin saralta. Jälkimmäisestä pitävät huolen velhot Robillard (yksi vanhoista suosikeistani) ja Harkle Harpel, jonka onnistuu todella sekoittaa pakkaa!
Neljän kirjan mittainen Drowin perintö sarja on näin tullut päätökseen ja jätti minut hieman ristiriitaisiin tunnelmiin. Se tarjosi taisteluita ja huikeita tapahtumia. Upeita ja kiintoisia henkilöhahmoja. Joskin muistin joidenkin hahmojen osat merkittävämmiksi kuin mitä ne nyt olivatkaan. Enää eivät pelkät taistelut olleet pääasia, vaan nautin lukiessani enemmän henkilöhahmojen kehityksestä, heidän välisistään suhteista ja tietenkin juonitteluista. Jäin jopa kaipaamaan lisää syvyyttä joihinkin tapahtumiin ja hahmoihin!
Suosittelen lukemaan tämän sarjan Jäätuulen laakso -trilogian jälkeen, sillä siten tapahtumissa on helpompi pysyä perässä. Kannattaa myös pysyä sarjan sisällä oikeassa järjestyksessä. Vaikka jokainen kirja pitääkin sisällään oman seikkailunsa, vaikuttavat tapahtumat toisiinsa sen verran, että järjestyksellä on merkitystä tarkkaavaiselle lukijalle joka ei halua juonipaljastuksia. Kaikeksi onneksi verkon syövereistä löytyi hyvä järjestys kirjojen lukemiselle. Kiitokset Wikibedialle. Pyrin noudattamaan tätä listaa lukuprojektissani ja mainitsemaan missä järjestyksessä sarjat kannattaisi lukea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti