Alkuteos: Siege of Darkness (1994)
Suomentaja: Johanna Vainikainen
Ilmestymisaika: 1999 (ko.painos)
Sivumäärä: 399
Kustantaja: Jalava
ISBN: 951-887-159-0
Muoto: Nid.
Sarjamerkintä: Drowin perintö #3 / Forgotten Realms -kirja
Peukku: q^^
Huom: Lue Jäätuulen laakso -trilogian jälkeen
*”Tulkoon hiiskatin haltiat!”
Ympärilläni kaikki olivat kiihdyksissä, niin kääpiöt, Catti-Brie kuin Regiskin, puolituinen, joka tavallisesti mieluummin suunnitteli päivällistä tai nokosten ottoa kuin valmistautui sotaan. Minäkin tunsin sen. Tuo kihelmöivä odotuksen tunne, tuo toveruus, joka sai meidät kilvan taputtelemaan toisiamme selkään, ylistämään jokaista, pienintäkin parannusta yhteiseen puolustukseemme ja riemuitsemaan ääneen aina kun hyviä uutisia saapui. Mistä se tuli? Se oli enemmän kuin jaettua pelkoa, enemmän kuin iloitsemista siitä, mitä meillä oli ja minkä tiesimme saattavamme pian menettää. En ymmärtänyt sitä silloin, kuumeisten valmistelujen keskellä. Nyt katsoessani taaksepäin, tuo tunne on helppo tunnistaa.
Se oli toivoa.
Neliosainen Drowin perintö -sarja on edennyt jo kolmanteen osaansa. Sarjassa ovat aiemmin ilmestyneet Pahan perintö sekä Tähdetön yö.*
Muistan teininä vaikuttuneeni tästä kirjasta melkoisesti. Sen muistan siitä, että “lainasin” yhden kirjassa kuolevista ritareista omiin tarinoihini magian keinoja hyödyntäen. Näin uudestaan luettuna kirja ei tehnyt yhtä suurta vaikutusta.
Salvatore on jälleen kehittänyt kokoon upean kyhäelmän taisteluita ja kiintoisia henkilöhahmoja. Tällä kertaa taistelut ovat kuitenkin suuremmassa osassa ja henkilöhahmojen kehitys ja heidän välisensä suhteet jäävät pienempään osaan. Toisaalta tällainen keskiön vaihtelu virkistää, toisaalta se jää harmittelemaan. Itse ainakin kaipaisin henkilöhahmojen välisten suhteiden parempaa ja selvempää ilmaisua. Vaikka onhan nytkin vihjeitä olemassa. Jotkut asiat kuitenkin oikeastaan vain todetaan melko suorasukaiseen ja karuun tyyliin. Ja jätetään sitten hautumaan ja odottamaan. Ihmissuhteiden ystäville tämä osa voi siis olla pettymys. Mutta jos kaipasi kunnon kuvauksia taisteluista ja juonittelua, niin sitten Pimeän piirittämät ei tule tuottamaan pettymystä.
Pimeän piirittämässä ilkeät mustat haltiat pääsevät viimeinkin kauan tavoittelemaansa sotaan Mithrilsalia vastaan. Matriarkka Baenre on nähnyt suuren vaivan yhdistääkseen eripuraiset drow-huoneet saadakseen kokoo valtavan armeijan. Ja autteleepa itse Lukkikuningatar Lothkin asioissa. Valitettavasti vain Ikävyyksien Aika - hetki, jolloin taikuus lähes katoaa koko maailmasta - sotkee useampienkin henkilöiden suunnitelmia...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti