lauantai 12. marraskuuta 2016

Dalene Matthee: Fiela’s Child

Alkuteos: Fiela se Kind (1985.)
Ilmestymisaika: 2014 (ko.painos)
Sivumäärä: 310
Kustantaja: Penguin books
ISBN: 978-0-14-318543-7
Muoto: Nid.
Sarjamerkintä: Modern classic
Peukku: ^^b
Lukuhaaste 2016: 27. Afrikkalaisen kirjailijan kirjoittama kirja (46/50)
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 2, 3, 5, 32, 34, 41 ja 44

*A child wanders too far into the Knysna Forest… he never returns.

Nine years later government officials working on a census find a white child living with a Coloured family in the mountains beyond the forest. They take him away from the stricken Fiela, who has brought him up as her son, and give him back to his ‘original’ family.

Stunned and helpless, Benjamin waits for Fiela to reclaim him. But, powerless against authority, Fiela never comes. Benjamin has to grow up before he can go in search of the truth…*



Minun pitää todella kiittää ystävääni, joka toi tämän kirjan minulle tuliaisiksi Etelä-Afrikasta. Fiela’s Child on nimittäin aivan uskomattoman koukuttava ja hyvin kirjoitettu kirja. Ihan alkoi itkettämään kun tajusin, miten huonosti sitä löytyy kirjastoista. Eikä Mattheen teoksia muutenkaan näytä kovin paljoa olevan tarjolla Suomessa. Se on todella sääli.

Matthee on valinnut tähän kirjan aiheeksi tosipohjaisen tarinan. Valkoinen lapsi katoaa ja toisaalla tummaihoinen perhe kasvattaa valkoista lasta omanaan. Asia on vaiettu salaisuus, kunnes se väestönlaskennan yhteydessä paljastuu ulkomaailmalle. Silloin asiaan puuttuvat (valkoiset) ihmiset ja ottavat siten kohtaloa omiin käsiinsä muuttaen kahden perheen elämän täysin.

Kirjassa tapahtumia seurataan Benjaminin, tuon löytyneen lapsen, sekä hänen kahden vanhempansa kautta. Ääneen pääsee pojan valkoinen isä, Elias, ja hänen tummaihoinen äitinsä Fiela. Vanhemmista kumpikin kertoo lisäksi oman perheensä arjesta ja siitä, miten Benjamin tai Lukas, siihen vaikuttaa. Miten kohtalo kohtelee perheitä, joissa poika elää. Kullakin kolmesta kertojasta on oma äänensä ja tapansa tarkastella maailmaa. Benjaminin/Lukasin tapa kertoa asioita tietenkin muuttuu hänen varttuessaan lapsesta nuorukaiseksi ja lopulta mieheksi.

Fiela’s Child pitää sisällään useiden vuosien ajan jakson, jossa ei kaikkia tapahtumia kerrota ja joskus asiat sattuvat vähän päällekkäin. Tapahtumia on silti helppo seurata ja puuttuvat kohdat täytetään hyvin, joten lukija kestää kyllä kärryillä. Kertojien vaihtelu myös lisää jännitystä, sillä lukija joutuu odottelemaan sitä, koska jokin asia tulee tapahtumaan. Varsinkin, jos kertoja vaihtuu jonkun päätöksen jälkeen. Kertojan vaihtoa onkin käytetty tehokkaasti apukeinona, joka vangitsee lukijan huomion.

Tapahtumat alkavat siitä, kun kolmevuotias lapsi katoaa. Sitten ollaankin jo varsinaisen tarinan alussa, jossa tuosta katoamisesta on kulunut jo yhdeksän vuotta. Näitä tapahtumia seuraillaan hyvän tovin, jotta lukijalle selviää, miksi käy ja mitä ja millaista elämä on tässä kaikille oudossa ja vieraassa tilanteessa. Ja sitten jälleen hypätään vuosia eteenpäin aikaan, jolloin asiat viimein alkavat selviämään todella Benjaminille, joka on joutunut kasvamaan kahden perheen muistoissa ja nykyisyydessä.

Mattheen tyyli kirjoittaa on valloittava. Teksti on hyvin kirjoitettua, selkeää ja koruttoman kaunista. Siinä on rehellisyyttä ja tunnetta, voimaa, joka tuntuu kumpuavan syvempää. Minut Benjamin ja Fiela nappasivat täysin mukaansa, he pääsivät sisälleni jopa siinä määrin, että välillä olin itkeä silloisen maailman epäoikeudenmukaisuutta. Aikansa kuvaajana kirja on tarkka ja uskottava. Siinä erottuu hyvin valkoisen ja tumman ihon värin ero.

Jos jostain onnistuu tämän kirjan käsiinsä saamaan, kannattaa sitä ehdottomasti kokeilla. Se on kaunis ja koskettava tarina kasvusta ja ihmisyydestä, elämästä, jossa jokaisen on taisteltava tai tyydyttävä osaansa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti