Taru & Tarmo Väyrynen: Tulisydän

Alkuteos: Tulisydän (1999)

Ilmestymisaika: 2016 (ko.painos)

Sivumäärä: 286

Kustantaja: omakustanne

ISBN: 978-952-68503-0-6

Muoto: e-kirja (EPUB)

Sarjamerkintä: Vuorileijonan varjo #5

Peukku: ^^b

Huom: Alkujaan sarja oli trilogia, mutta on sittemmin laajentunut

Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 6, 12, 21, 31, 39, 44 ja 47

*Kratossa on nälänhätä, ja nuori klaanipäällikkö Ake yrittää pitää kapinoivaa kansaa rauhallisena. Metallin jumalan ylipappi Dotar lähtee vaaralliselle matkalle ja saa hankittua kansalle leipäviljaa. Matkalla Dotar miettii elämäänsä ja päätyy luopumaan asemastaan ja vallastaan.*

Tulisydän kuuluu yksiin sarjan lempikirjoistani. Kuului jo silloin aikoinaan ja kuuluu edelleen. Sen sävy on paljon vakavampi ja jopa tummempi kuin mitä alkuperäisessä trilogiassa tai Jääsilmässä. Lisäksi kirjan hahmot ovat enemmän minun mieleeni.

Tulisydämen sankari on Dotar, joka joutuu erinäisten tapahtumien kautta kohtaamaan itsensä ja harkitsemaan sitä, mitä haluaa elämältä. Se on voimakas matka ihmisyyteen ja oman tien ja paikan löytämiseen, itsensä hyväksymiseen. Dotar on lisäksi hahmona mielenkiintoinen ja monitahoihen. Pidän hänen kamppailustaan ja halustaan tulla paremmaksi ihmiseksi.

Aikaisemmista kirjoista mukana ovat myös Ake ja Malee, heidän kasvava lapsikatraansa, Kouda ja Liton nuori Tardo. Emmekä saa unohtaa sokeaa Leonia, joka todella saa pistettyä itsensä moneen soppaan. Mukaan tulee myös monia muita kiintoisia henkilöitä, jotka saavat kamppailla vaikeiden olojen ja itsensä kanssa. Uskonkin, että lähes jokainen löytää kirjan hahmoista jonkun, johon samaistua edes vähäsen.

Kirjan juoni on poliittisempi ja syvempi kuin monessa muussa sarjan tähänastisista osista. Vaikeat olot ovat asettaneet ihmiset pahaan asemaan ja valtaa tavoittelee useampi kuin yksi henkilö. Kiperissä oloissa on vaikea toimia oikein, mutta onneksi Koora on ohjaamassa ihmisiä. Ainakin, jos ihmiset osaisivat kuunnella.

Vaikka Väyryset ovat jo aikaisemmissa osissa tutustuttaneet lukijansa Kooraan, vasta Tulisydän todella avaa minulle sen, mistä on kyse. Vaikka olisit tehnyt pahaa, kuuluu sinulle silti anteeksianto, sillä et voi mitään sille mitä olet. Ihminen voi vain koettaa elää parhaansa mukaan ja tavoitella sitä, minkä näkee ja kokee oikeaksi ja hyväksi.

Hyvää ja ajatuksia herättävää nuorten fantasiaa, jossa ei räiskitä todellakaan magialla ja vaan keskitytään enemmän elämän perusasioihin ja syvempiin mysteereihin. Osittain jopa ihmisyyden ja inhimillisyyden kysymyksiin. Kirjan voi lukea itsenäisenä teoksena, mutta eniten tästäkin saa irti kun lukee kirjat sarjana.

Ja tosiaan, kerrankaan minua ei ärsyttänyt se, että kaikki ihmiset kirjoissa pitää parittaa jollekulle. Tästä kirjasta löytyy yksi ehdottomista lempi pareistani koko sarjassa!