maanantai 29. tammikuuta 2018

Victor Hugo: Kurjat - I Fantine

Alkuteos: Les Misérables (1862)
Suomentaja: Vihtori Lehtonen
Ilmestymisaika: 2014 (ko.painos)
Sivumäärä: 306
Kustantaja: Elisa Kirja
ISBN: 978-952-282-955-9
Muoto: e-kirja (EPUB)
Sarjamerkintä: Kurjat #1
Peukku: ^^b
Huom: 5 osainen Kurjat on saatavana ilmaiseksi Elisa Kirjasta. Kukin osa omana e-kirjanaan.
Lukuhaaste 2018: 1. Kirjassa muutetaan (5/50)
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 6, 16, 17, 19, 24, 33 ja 34
Hyllynlämmittäjä: 6
Lukulistalta: 2

*Kurjat eli Les Misérables on ranskalaisen Victor Hugon vuonna 1862 ilmestynyt romaani, joka kertoo tavallisen kansan ihmiskohtaloista 1800-luvun alkupuolen Ranskassa.

Viiteen osaan jakautuneen kirjan kantavia teemoja ovat yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuus, viattomien kärsimys ja velvollisuudentunto. Kurjat on kansainvälisesti yksi tunnetuimmista ranskalaisen kirjallisuuden klassikoista, joka on jäänyt elämään yhä uusissa sovituksissa elokuvista musikaaleihin.*



Olen aika tyytyväinen siitä, että tämä massiivinen teos on jaettu useampaan osaan e-kirjamuodossa. Se tuntuu ainakin ajatuksen tasolla keventävän lukemista, sillä omaa lukemista voi tauottaa eri osien välissä. Tauotus ei nimittäin kuulosta ollenkaan hullummalta tämän klassikon kohdalla.

Itse pidän tästä vanhasta suomennoksesta. Se sopii hyvin kirjan henkeen ja aiheeseen, tekee siitä jotenkin riipaisevan oloisen. En tosin ole vilkaissut uudempia suomennoksia ja niiden kieltä, joten olen jäävi vertaamaan. Totean vain, että vanhakaan suomennos ei ole ollenkaan hullumpi, vaan aukeaa nykylukijalle kyllä.

Se, minkä takia tauotus lukemisessa voi olla tarpeen, on kirjan aihe. Perusjuoni lienee suurimmalle osalle tuttu, mutta kirja tietysti on erilainen ja käsittelee asioita laajemmin ja perusteellisemmin. Itselleni ainakin tulee vastaan koko ajan uusia asioita ja hahmoihin pääsee syvällisemmin sisälle.

Vaikka tämän ensimmäisen osan nimi on Fantine, ei se käsittele pelkästään nimihenkilöä, vaan tarinassa pääsevät esille myös Javert ja itse Jean Valjean. Oikeastaan Fantinen tarina on melko pienessä osassa teosta. Se, mikä itseäni eniten järkytti, oli se, että todella suuri osa kirjan alusta kertoi eräästä maalaispiispasta ja tämän tekemisistä. Lopulta kuitenkin selvisi se, miten ja miksi piispa ja tämän tekemiset olivat tärkeitä koko kirjan tapahtumien kannalta. Samoin kuin myös kuvailu pikkuisesta kiertolaispojasta ja jopa Fantinen elämän pariisilaisvaihe. Hahmot ja heidän ajatuksensa, toimensa aukeavat paremmin ja samalla lukija pääsee sisälle ajan maailmaan ja sen kurjuuteen. Kaikki kun ei todellakaan mene reilusti.

Fantine on hieno avausosa Kurjille. Se on koskettava ja raivostuttava ja saa lukijan Jean Valjeanin puolelle vaikkei miestä ensi alkuun esitetäkään mitenkään mairittelevassa valossa.

2 kommenttia:

  1. Olen lukenut Kurjat, ja laajuutensa vuoksi ottaisin kirjan autiolle saarelle lukukirjaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse en ehkä ottaisi Kurjia autiolle saarelle. Kuvittelisin, että siellä kaipaisin jotain hieman iloisempaa luettavaa. Toisaalta kirjassa on sellaista syvyyttä, että varmasti aukeaa kunnolla ja täysin vasta useammalla lukukerralla.

      Poista