keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Sarah Dunant: Yli rajan

Alkuteos: Mapping the Edge (1999)
Suomentaja: Sirkka-Liisa Sjöblom
Ilmestymisaika: 2000 (ko.painos)
Sivumäärä: 397
Kustantaja: Book Studio
ISBN: 951-612-004-0
Muoto: Pokkari

*Eräänä päivänä Anna pakkaa kassinsa kertomatta kenellekää minne hän on menossa tai miksi hän lähtee – hän vain lupaa tulla takaisin pian.

Ihmisiä katoaa päivittäin. He vain kävelevät ovesta ulos ja muuttuvat pian numeroiksi kylmissä tilastoissa. Niillä, jotka jäävät, on edessään julma todellisuus ja pitkien jäähyväisten aika.

Kotona Annaa odottaa tämän kuusivuotias tytär Lily. Kun Annaa ei kuulukaan takaisin, hänen ystävänsä keksivät tekosyitä pitkitetylle matkalle – kunnes aikaa kuluu niin paljon, että on jo mahdollista ettei Anna koskaan enää palaakaan.

Läheisen katoaminen saa sielun verille. Ihminen jota rakastaa paljon – ja jonka luulee tuntevansa – voiko hän vain lähteä omasta tahdostaan? Vai onko kyseessä jotakin pahempaa, joku joka teki valinnan hänen puolestaan? Vastausten sijaan ainoa johon voit turvautua on mielikuvituksesi. Kovassa todellisuudessa vain unelmia.

Anna on matkalla pimeyteen. Vietelty vai kaapattu? Hän on jännittävällä eroottisella matkalla, ja toisaalla sairaan mielen fantasian uhri.

Mitä enemmän asiaa ajattelet, sitä syvemmälle uppoat mielikuvitukseen. Rajat hämärtyvät. Olet reunalla.

Anna lähtee pois. Hei hei.*



Kirja on yhtä hyppivä ja sekava kuin mitä takakansi antaa ymmärtää. Siinä eletään periaatteessa kolmessa ajassa. Toisaalla seurataan miten Annan Lily tyttärellä menee kotona Annan ystävien valvovan silmän alla. Se on todellisuutta. Kaksi muuta aikaa ovat toistensa vaihtoehtoja. Toisessa Anna tosiaan kaapataan ja toisessa hän taas on seikkailullisella matkalla miehen kanssa… Kumpaakaan näistä vaihtoehdoista ei aseteta totuudeksi. Lukija saa itse päätellä kumpaa enemmän uskoo. Vai uskooko kumpaakaan? Ja jollain jännittävän kierolla tavalla kumpaisenkin näiden vaihtoehdon langat sidotaan yhteen. Ne kumpikin olisivat voineet olla olemassa.

En oikein osaa päättää pidinkö kirjasta vai en. Se on hyvin kirjoitettu. Sitä luki mielellään. Jotenkin vain itseäni häiritsi tuo vaihtoehtojen tarjoaminen, se ettei mitään selvää ollut. Etenkin kun loppu vielä tavallaan jää auki…

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti