Alkuteos: Edge of Eternity (2014)
Suomentaja: Anu Niroma
Ilmestymisaika: 2015 (ko.painos)
Sivumäärä: 1072
Kustantaja: WSOY
ISBN: 978-95-0-40653-3
Muoto: Sid.
Sarjamerkintä: Vuosisata trilogia #3
Peukku: ^^b
Lukuhaaste 2015: Kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat Suomen ulkopuolelle (45/50)
*Kylmän sodan vuodet Vuosisata-trilogian päätösosassa.
Vuosisata-trilogia kuvaa viiden suvun toisiinsa kietoutuneita kohtaloita viidessä eri maassa: Yhdysvalloissa, Saksassa, Neuvostoliitossa, Englannissa ja Walesissa. Viimeisessä osassa siirrytään valtaisan sosiaalisen, taloudellisen ja poliittisen kuohunnan ajanjaksoon 1960-luvulta läpi 1980-luvun, kansalaisoikeustaisteluista, salamurhista, poliittisesta joukkoliikehdinnästä ja Vietnamin sodasta aina Berliinin muuriin, Kuuban ohjuskriisiin - ja rock and rolliin.
Itäsaksalainen opettaja Rebecca Hoffman oivaltaa, että Stasi on vakoillut häntä jo vuosia, ja ryhtyy impulsiiviseen tekoon, joka vaikuttaa hänen perheensä koko loppuelämään. Yhdysvalloissa nuori juristi George Jakes siirtyy Robert F. Kennedyn johtaman oikeusministeriön palvelukseen ja joutuu keskelle maata repivää kansalaisoikeustaistelua. Cameron Dewar, senaattorin pojanpoika, ryhtyy vakoilijaksi pystyäkseen vaikuttamaan asioihin joihin uskoo. Neuvostoliitossa Tassin reportteri Tanja Dvorkin taistelee työnsä varjolla kommunistihallitusta vaastaan ja vaarantaa laittomalla uutislehtisellä myös kaksoisveljensä Dimkan uran. Dimka Dvorkin, Nikita Hruštšovin nuori avustaja, aloittaa pääministerinä Kremlissä, ja samoihin aikoihin Yhdysvallat ja Neuvostoliitto ajautuvat ydinsodan partaalle.
Ken Follett johdattaa meidät mestarin ottein maailmaan jonka luulimme tuntevamme, mutta jota emme … silmin.*
Huhuh. Tässä on mammutti kirjaksi ja silti tuntuu, että se on liian lyhyt.
Tuttuja hahmoja aikaisemmista kirjoista pyörähtää näyttämöllä. Heistä osasta tosin aika jälleen jättää ja heidän lapsensa ovat myöskin enemmän sivuosassa. Kolmannessa kirjassa pääroolissa ovat kolmas sukupolvi, politiikka ja musiikki.
Tässä trilogian kolmannessa osassa suuri rooli on amerikkalaisilla, ja siellä erityisesti kansalaisoikeuksilla. Rotuerottelua ja rakkautta sen piirissä, sitä on luvassa. Taistelua ihmisten tasa-arvon pyörteissä. Ja varsin osuvia huomautuksia siitä, että vaikka taistellaan tasa-arvon puolesta rodullisesti, voidaan silti nähdä miehet ja naiset eriarvoisina…
Tietysti tarjolla on paljon puhetta myös Neuvostoliitosta. Siitä, miten siellä eletään ja toimitaan. Kylmäsota ja ydinasepelottelu. Siitä saadaan mainiota juttua aikaiseksi. Kolmantena seurataan luonnollisesti Saksaa ja sen jakaannusta. Sitä miten muuri jakaa perheet ja elämät.
Mielestäni tämän osan suhteen ei tasapainotus ole mennyt täysin tasan. Mutta niinhän se meni maailmanhistoriassa oikeastikin. Kirja keskittyy niihin tärkeisiin tapahtumiin, piirtää maailmaa niiden ympärillä ja nappaa lukijan mukaansa. Perheiden kohtaloissa elää taas täysillä mukana. Olkoonkin, että itseäni jonkin verran ärsyttivät jatkuvat rock ‘n roll - höpötykset ja kliseet. Niitä oli ehkä hieman liikaa, mutta… rauhaa ja rakkautta. Onneksi vastakohtana ovat kansalaisoikeudet ja Neuvostoliiton tilanne.
Kolmannen sukupolven jäsenissä ei ehkä ole ketään samanlaista sankaria kuin mitä aikaisemmista kirjoista löytyi. Kukaan heistä ei nouse ylitse muiden. Ei samalle tasolle kuin vaikkapa Ethel tai Maud, ehdottomat suosikkini. Noissa naisissa on voimaa.
Yksiin kansiin on laitettu paljon tavaraa. Olisiko ollut parempi jakaa tämä kirja kahteen osaan? Antaa hieman enemmän tilaa ihmisille tapahtumien keskellä? Ehkä se on makukysymys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti