lauantai 8. huhtikuuta 2017

Joyce Carol Oates: Kosto : rakkaustarina

Alkuteos: Rape: A Love Story (2003)
Suomentaja: Kaijamari Sivill
Ilmestymisaika: 2010 (ko.painos)
Sivumäärä: 157
Kustantaja: Otava
ISBN: 978-951-1-24729-6
Muoto: Sid.
Sarjamerkintä: Otavan kirjasto #218
Peukku: ^^b
Lukuhaaste 2017: 47. täyttää (ainakin) kahden haastekohdan kriteerit (20/50)
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 17, 20, 21, 23, 37 ja 50

*”Miten elämästä päätetään. Miten elämä päätetään. Hyvää tuuria, huonoa tuuria. Pelkkää tuuria.”

Nuori yksinhuoltajaäiti Teena Maguire päättää oikaista pikkukaupungin puiston läpi puolenyön aikaan 12-vuotiaan tyttärensä kanssa. Lauma paikallisia nuoria miehiä raiskaa ja pahoinpitelee Teenan tyttären läsnä ollessa, ja jättää hänet puiston venevajaan virumaan. Raiskaus on kiistämätön ja tekijät tuttuja, mutta saako paha oikeussalissa palkkansa?

Yhteisö kääntyy Teenaa vastaan ja hänet leimataan valehtelijaksi. Nuori poliisi John Droomor ei kuitenkaan voi katsoa tapahtumia sivusta, vaan päättää ottaa lain omiin käsiinsä.*



Kosto oli yllättävä kirja. Sen teksti on suoraa, raa’an rehellistä ja peittelemätöntä. Tapahtumilla on kaksi puolta. Toisessa kerrotaan ulkopuoliseen tapaan se, mitä tapahtui. Se, miten yleisö suhtautui kaikkeen. Toisessa taas puhutellaan nuorta Bethietä, tytärtä. Kerrataan, miten kaikki vaikutti häneen, miten se koski ja miten siitä selvisi. Puhuttelu tekee koko kirjasta hyvin henkilökohtaisen ja aran. Se vetää iholle.

Kirja kuvaa tilanteen, jossa nainen tuomitaan. Pikkukaupungilla on aina omat “kultapoikansa”, jotka eivät voi tehdä väärin. Jos olet erilainen, sinut tuomitaan. Olet itse kuitenkin aiheuttanut ongelmasi. Onneksi se myös näyttää, että on olemassa sankareita. Mitään se ei sano suoraan, mutta vihjaa varsin selvästi suunnitelmallisesta toimenpiteestä - kostosta. Siitä, miten edes joku haluaa ja pystyy tarjoamaan oikeutta, jota muuten tuntuu olevan hankala saada. Silmä silmästä.

Kirja koukuttaa. Itse ahmaisin sen miltei kerralta. Se on koskettava ja pistää pohtimaan naisen asemaa ja meidän oikeuttamme omaan vartaloon. Tietyissä tilanteissa tutuistakin voi tulla petoja, jotka ovat valmiita riistämään tuon oikeuden ja turmelemaan koko maailman. Voisin miltei sanoa, että teos on edelleen yllättävän ajankohtainen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti