Alkuteos: The Martian (2015)
Suomentaja: Kaj Lipponen
Ilmestymisaika: 2015 (ko.painos)
Sivumäärä: 387
Kustantaja: Into
ISBN: 978-925-264-567-8
Muoto: e-kirja (EPUB)
Peukku: ^^b
Lukuhaaste 2017: 16. Ulkomaisen kirjallisuuspalkinnon voittanut (2: 49/50)
*Kuusi päivää aiemmin astronautti Mark Watneyn oli tarkoitus olla yksi ensimmäisistä ihmisistä Marsissa.
Nyt hän on varmasti ensimmäinen ihminen, joka kuolee siellä.
Ares 3:n miehistö joutuu hiekkamyrskyyn. Evakuoinnin aikana Markin avaruuspuku vaurioituu, ja muut luulevat hänen kuolleen. Mark jää yksin karulle planeetalle.
Miten hän saa ilmoitettua Maahan olevansa elossa? Vaikka hän saisikin viestin läpi, hänen ruokansa loppuu kauan ennen pelastusjoukkojen saapumista. Todennäköisesti Mark ei ehdi edes nääntyä nälkään. Pienikin inhimillinen virhe tai tekninen vika voi johtaa kuolemaan ennen sitä.
Mark turvautuu keksiliäisyyteen, insinööritaitoihin ja hirtehishuumoriin. Mutta riittävätkö ne voittamaan kosmiset esteet?
Yksin Marsissa pohjautuu alusta loppuun nykytieteeseen ja yllättää lukijansa yhä uudestaan. Se on herkeämätön scifi-trilleri, jota lukee kuin tosielämän selviytymiskertomusta.*
Yksin Marsissa on humoristinen, vauhdikas ja kiintoisa teos, joten ei ihme, että se on voittanut Japanin Seiun-palkinnon. Seiun-palkinto on maan vanhin tieteiskirjallisuuden palkinto ja vastaa suurinpiirtein Hugo-palkintoa. Että semmoinen tietoisku.
Todella. Hauska ja kiinnostava kirja. Wathey on humoristinen persoona, joka onnistuu hyvin kuvaamaan elämäänsä ja ajatuksiaan punaisen planeetan pinnalla. Hänen soleissaan elää mukana ja tunteella. Päiväkirjamaisuuden vastapainona on tietysti myös tapahtumien kuvausta Maasta, jossa tehdään paljon, jotta Marsiin jäänyt astronautti saataisiin pelastettua. Plussana mukana on muutamia kohtia, joissa joitain tapahtumia selvitetään lukijalle. Watneyn lokien aukkopaikat täytetään kiitettävästi ja niin, että myös maallikko ne ymmärtää.
Jos lukija on herkkä kielenkäytön suhteen, niin tätä teosta kannattaa harkita. Watneyn viljelemä huumori voi olla välillä mustaa ja kielenkäyttökin välillä “likaisempaan” päin. Tosin, ehkä moinen auttaa selviytymään tilanteesta, jossa enteet ovat sen puolella, että tulet kuolemaan. Muille voin suositella erittäin lämpimästi. Itse naureskelin useampaankin otteeseen lukiessani. Mahtava idea, joka on vielä toteutettu upeasti. Kiistatta yksi parhaista tänä vuonna lukemistani kirjoista. Varmaan pitää tuo elokuvakin jossain välissä katsoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti