Alkuteos: Ἀντιγόνη (ennen tai noin 441 eaa.)
Suomentaja: Elina Vaara
Ilmestymisaika: 1966 (ko.painos)
Sivumäärä: 62 (koko nide 140)
Kustantaja: WSOY
Muoto: Sid.
Sarjamerkintä: Antiikin klassikot
Peukku: ^^b
Huom: Yhteisnide Sofoklesin näytelmän Kuningas Oidipus kanssa
Lukuhaaste 2017: 40. Kirjailija tulee erilaisesta kulttuurista kuin minä (2: 45/50)
Antigone on monipolvinen tragedia, jossa hyvin moni kuolee. Kuningas Oidipuksen tytär Antigone päättää kielloista huolimatta haudata veljensä, joten nykyinen kuningas Kreon tuomitsee tytön haudattavaksi elävältä. Antigonen kihlattu, Kreonin poika Haimon ei tätä sulata vaan riitautuu isänsä kanssa ja päätyy epätoivoiseen ratkaisuun suistaen kohti Haadeksen maita myös murtuneen äitinsä. Lopulta Kreonkin tuntuu tajuavan oman “hulluutensa”, mutta silloin on jo kokolailla myöhäistä...
Vaikuttava näytelmä ja ainakin itselleni helppolukuisempi ja -tajuisempi kuin monet esimerkiksi Shakespearen näytelmistä. Johtuu varmaan siitä, että antiikin tarut ovat itselleni paljon tutumpia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti