Ilmestymisaika: 2014 (ko.painos)
Sivumäärä: 733
Kustantaja: Otava
ISBN: 978-951-1-28129-0
Muoto: Miki-kirja
Sarjamerkintä: Ratamo-sarjan 9. kirja
*Satelliittipuhelimen hakulaite hälytti erämaamökissä Pohjois-Karjalassa. Fallujan saatana John Jarvi tunnisti amerikanenglantia puhuvan esimiehensä komentaja Baranskin äänen vaivatta. Tätä puhelua hän oli odottanut, vaalinut vihaansa kuin lastaan.
Arto Ratamon paluu pitkältä sairauslomalta suojelupoliisiin ei ole pehmeä.*
Ensimmäinen kosketukseni niin Miki-kirjoihin kuin Soininvaaran teksteihin. Ja tunnustan, että kovasti pidin molemmista.
Miki-kirja on näppärä ja helppo. Se mahtuu mukavasti pieneen tilaan ja on kevyt lukea vaikka selällään sängyssä. Teksti on riittävän isoa, että vähän vanhemmankin väen on helppo sitä varmaan lukea. Ihan pienen miinuksen saa raamatunohut paperi, joka joskus tuntuu tarttuvan toisiinsa kiinni niin hanakasti, että sivuja on vaikea erottaa toisistaan. Lisää vain hyviä kirjoja tähän pieneen muotoon!
Soininvaaran trilleri itsessään on melko mukaansa tempaava tapaus. Arto Ratamo on hahmona kiintoisa ja helposti lähestyttävä, sympaattinen. Hänestä on vaikea olla pitämättä. Hänessä on särmää ja monta kulmaa, jotka eivät kaikki paljastu aina kerralla. Myös muut kirjan hahmot ovat kiintoisia ja hyvin suunniteltuja. Tämä koskee niin "kertakäyttöhahmoja" kuin sellaisiakin, jotka matkaavat mukana kirjasta toiseen.
Juoni on vauhdikas ja hyvin suunniteltu. Siihen on helppo päästä sisälle ja se pitää otteessaan. Jännitystä ja yllättäviä tilanteita ja käänteitä on luvassa. Välillä osa tosin tuntuu melko julmalta ja raadolliselta, mutta valitettava tosiasia on, että sellaista se elämä vain välillä on. Kirja on siis myös melko realistinen. On valitettavan helppo kuvitella, että sen tapahtumat olisivat kaikki tosia. Ehkä osa valitettavasti onkin, ainakin miltei. Rehellistä ja realistista. Erittäin hyvää viihdettä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti