.jpg)
Alkuteos: 2009 (ilm.)
Ilmestymisaika: 2010 (ko.painos)
Sivumäärä: 120
Kustantaja: WSOY
ISBN: 978-951-0-36170-2
Muoto: Sid.
Peukku: q^^
Lukuhaaste 2015: Kirja, jonka nimi on yksi sana (21/50)
* Veljekset Henrik ja Erik ovat kasvaneet isossa talossa heikon miehen poikina ja molempia vaivaa levottomuus. Henrik, pitkävihainen ja kiihkeämielinen, on lähtenyt maailmalle ja jättänyt tilan Erikille. Käenpoikana talossa asuu Mauri-serkku, lähes palkolliseksi alennettu. Huoneissa kulkee myös Emäntä, poikien äiti, joka hukuttaa elämänsä tyhjyyttä paloviinaan. Lisäksi on vanha Muonamies, joka näkee mökistään kaiken.
Romaanin tarina alkaa kyteä, kun Henrik palaa Pietarista. Kotitalolla kohtaavat Suomen sodassa eri puolilla taistelleet miehet, mutta heidän todellinen vihollisensa on serkkupoika, joka odottaa mustasydämisenä hetkeään.
Shakespearelaisiin mittoihin nouseva petoksen ja koston näytelmä leimahtaa lopussa täyteen roihuunsa, ja vuosikymmenten ääneen lausumattomat totuudet repeytyvät esiin.*
Sahlbergin tyyli tässä teoksessa on melko raskas. Kerronta etenee hitaasti vaikka tapahtumat menevätkin eteenpäin kohtalaisella vauhdilla. Paljoa mitään ylimääräistä ei paljasteta ja joskus sen olennaisimman poimiminen tekstistä on hivenen vaikeaa. Ehkä tähän osittain vaikuttaa se, että kertomus etenee useamman henkilön kautta. Ääneen pääsevät niin pojat Henrik ja Erik, kuin Muonamies ja Emäntäkin. Kukin kertojista kiinnittää huomiota hieman eri asioihin ja heidän kerrontansa on erilaista, mutta kuitenkin raskasta.
Joissain kohdissa ajan kanssa tuppaa käymään hassusti. Hyppyjä nykyisyydestä muistoihin ei ole kauheammin eritelty tai eroteltu. Itselläni ainakin kesti pieni hetki toisinaan tajuta, että nyt oltiinkin mukana jossain muistossa ja sitten äkkiä palattiinkin takaisin nykyisyyteen.
Itse tarina on todellakin kuin Shakespearen näytelmistä. Siinä on petosta ja juonittelua ja draamaa vaikka muille jakaa. Joskin loppu on ehkä hivenen onnellisempi kuin Shakespearen näytelmissä yleensä.
Ilmestymisaika: 2010 (ko.painos)
Sivumäärä: 120
Kustantaja: WSOY
ISBN: 978-951-0-36170-2
Muoto: Sid.
Peukku: q^^
Lukuhaaste 2015: Kirja, jonka nimi on yksi sana (21/50)
* Veljekset Henrik ja Erik ovat kasvaneet isossa talossa heikon miehen poikina ja molempia vaivaa levottomuus. Henrik, pitkävihainen ja kiihkeämielinen, on lähtenyt maailmalle ja jättänyt tilan Erikille. Käenpoikana talossa asuu Mauri-serkku, lähes palkolliseksi alennettu. Huoneissa kulkee myös Emäntä, poikien äiti, joka hukuttaa elämänsä tyhjyyttä paloviinaan. Lisäksi on vanha Muonamies, joka näkee mökistään kaiken.
Romaanin tarina alkaa kyteä, kun Henrik palaa Pietarista. Kotitalolla kohtaavat Suomen sodassa eri puolilla taistelleet miehet, mutta heidän todellinen vihollisensa on serkkupoika, joka odottaa mustasydämisenä hetkeään.
Shakespearelaisiin mittoihin nouseva petoksen ja koston näytelmä leimahtaa lopussa täyteen roihuunsa, ja vuosikymmenten ääneen lausumattomat totuudet repeytyvät esiin.*
Sahlbergin tyyli tässä teoksessa on melko raskas. Kerronta etenee hitaasti vaikka tapahtumat menevätkin eteenpäin kohtalaisella vauhdilla. Paljoa mitään ylimääräistä ei paljasteta ja joskus sen olennaisimman poimiminen tekstistä on hivenen vaikeaa. Ehkä tähän osittain vaikuttaa se, että kertomus etenee useamman henkilön kautta. Ääneen pääsevät niin pojat Henrik ja Erik, kuin Muonamies ja Emäntäkin. Kukin kertojista kiinnittää huomiota hieman eri asioihin ja heidän kerrontansa on erilaista, mutta kuitenkin raskasta.
Joissain kohdissa ajan kanssa tuppaa käymään hassusti. Hyppyjä nykyisyydestä muistoihin ei ole kauheammin eritelty tai eroteltu. Itselläni ainakin kesti pieni hetki toisinaan tajuta, että nyt oltiinkin mukana jossain muistossa ja sitten äkkiä palattiinkin takaisin nykyisyyteen.
Itse tarina on todellakin kuin Shakespearen näytelmistä. Siinä on petosta ja juonittelua ja draamaa vaikka muille jakaa. Joskin loppu on ehkä hivenen onnellisempi kuin Shakespearen näytelmissä yleensä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti