Alkuteos: The Lord of the Ring - The Two Towers (1954)
Suomentaja: Kersti Juva, Eila Pennanen ja Panu Pekkanen
Lukija: Heikki Määttänen
Ilmestymisaika: 2010 (ko.painos)
Kesto: osa 1/2 10 levyä (11h 55min) ja osa 2/2 levyt 11-20 (9h 8min)
Kustantaja: WSOY
ISBN: 978-951-027-879-6
Muoto: Äänikirja
Sarjamerkintä: Taru sormusten herrasta, toinen kirja
Peukku: ^^b
*Taru Sormusten Herrasta on kaikenikäisten klassikko, tulvillaan seikkailua, jännitystä ja huumoria. Tolkienin eepos sijoittuu omaan maailmaansa Keski-Maahan ja sen romanttiseen muinaisuuteen, jolloin maata asuttivat uljaat haltiat, pelottomat ihmiset, sitkeät kääpiöt - ja hobitit.
Hobitit ovat vähäpätöinen kansa, joka rakastaa elämän yksinkertaisia iloja, maalaisruokaa, olutta ja kessua. He ovat pienikasvuisia ja iloluontoisia, laiskojakin, mutta pohjimmiltaan sisukasta lajia. Kun tummat pilvet alkavat kerääntyä Keski-Maan taivaalle ja mantereen mahtavien silmät ovat muualla, joutuvat pienet ja hiljaiset tekemään sankaritöitä.
Kaksi tornia jatkaa tarinaa. Sormuksen saattue on hajonnut. Merri ja Pippin joutuvat örkkien käsiin, mutta Frodo ja Sam jatkavat matkaa kohti Mordorin häämöttäviä varjoja. Samalla Rautapihassa käydään toista taistelua. Hobitit joutuvat nyt todistamaan kuuluisan sitkeytensä ilman Gandalfin suojelusta.
Komean lukutulkinnan tekee Heikki Määttänen (1949-2002), joka teki pitkän elämäntyön näyttelijänä Radioteatterissa ja tv:ssä.*
Ensinnäkin on sanottava, että pidän kovasti juuri lukijasta ja hänen työstään. Huomaa, että Määttänen oli pitkän linjan näyttelijä ja tulkitsija. Äänet ja tunnelma ovat omaa luokkaansa. Olkoonkin, että esimerkiksi Klonkun ääni onkin hyvin vastenmielinen. Joskin se ehkäpä sopiikin hahmolle juuri mainiosti. Muutenkin hahmojen äänet ovat oikein onnistuneita tulkintoja.
Sen sijaan itse koen joidenkin nimien ääntämyksen olevan hivenen pielessä. Tämä tosin voi johtua siitä, että elokuvia on katsottu sen verran monta kertaa, että englantilainen ääntämys on jäänyt itselle enemmän korvaan. Lisäksi uskaltaisin sanoa, että muutenkin osissa kohdissa olisi ääntämyksessä hieman korjattavaa. Ei sillä, että välttämättä itse osaisin niitä yhtään sen paremmin lausua.
Häiritsevin asia on levyjen tauotus. Levy nimittäin saattaa katketa kesken luvun, jolloin levyn vaihtumisesta aiheutuva tauko hieman häiritsee kuuntelukokemusta. Itse pitäisin enemmän siitä, ettei levyä tarvitsisi vaihtaa kesken jonkun tapahtuman, vaan jossakin sopivammassa, hieman tauotetussa, kohdassa. Kirjassa kun on helppo ne sopivat taukokohdat löytää.
Muuten Kaksi tornia on kuuntelu kokemuksena oikein mukava.
Suomentaja: Kersti Juva, Eila Pennanen ja Panu Pekkanen
Lukija: Heikki Määttänen
Ilmestymisaika: 2010 (ko.painos)
Kesto: osa 1/2 10 levyä (11h 55min) ja osa 2/2 levyt 11-20 (9h 8min)
Kustantaja: WSOY
ISBN: 978-951-027-879-6
Muoto: Äänikirja
Sarjamerkintä: Taru sormusten herrasta, toinen kirja
Peukku: ^^b
*Taru Sormusten Herrasta on kaikenikäisten klassikko, tulvillaan seikkailua, jännitystä ja huumoria. Tolkienin eepos sijoittuu omaan maailmaansa Keski-Maahan ja sen romanttiseen muinaisuuteen, jolloin maata asuttivat uljaat haltiat, pelottomat ihmiset, sitkeät kääpiöt - ja hobitit.
Hobitit ovat vähäpätöinen kansa, joka rakastaa elämän yksinkertaisia iloja, maalaisruokaa, olutta ja kessua. He ovat pienikasvuisia ja iloluontoisia, laiskojakin, mutta pohjimmiltaan sisukasta lajia. Kun tummat pilvet alkavat kerääntyä Keski-Maan taivaalle ja mantereen mahtavien silmät ovat muualla, joutuvat pienet ja hiljaiset tekemään sankaritöitä.
Kaksi tornia jatkaa tarinaa. Sormuksen saattue on hajonnut. Merri ja Pippin joutuvat örkkien käsiin, mutta Frodo ja Sam jatkavat matkaa kohti Mordorin häämöttäviä varjoja. Samalla Rautapihassa käydään toista taistelua. Hobitit joutuvat nyt todistamaan kuuluisan sitkeytensä ilman Gandalfin suojelusta.
Komean lukutulkinnan tekee Heikki Määttänen (1949-2002), joka teki pitkän elämäntyön näyttelijänä Radioteatterissa ja tv:ssä.*
Ensinnäkin on sanottava, että pidän kovasti juuri lukijasta ja hänen työstään. Huomaa, että Määttänen oli pitkän linjan näyttelijä ja tulkitsija. Äänet ja tunnelma ovat omaa luokkaansa. Olkoonkin, että esimerkiksi Klonkun ääni onkin hyvin vastenmielinen. Joskin se ehkäpä sopiikin hahmolle juuri mainiosti. Muutenkin hahmojen äänet ovat oikein onnistuneita tulkintoja.
Sen sijaan itse koen joidenkin nimien ääntämyksen olevan hivenen pielessä. Tämä tosin voi johtua siitä, että elokuvia on katsottu sen verran monta kertaa, että englantilainen ääntämys on jäänyt itselle enemmän korvaan. Lisäksi uskaltaisin sanoa, että muutenkin osissa kohdissa olisi ääntämyksessä hieman korjattavaa. Ei sillä, että välttämättä itse osaisin niitä yhtään sen paremmin lausua.
Häiritsevin asia on levyjen tauotus. Levy nimittäin saattaa katketa kesken luvun, jolloin levyn vaihtumisesta aiheutuva tauko hieman häiritsee kuuntelukokemusta. Itse pitäisin enemmän siitä, ettei levyä tarvitsisi vaihtaa kesken jonkun tapahtuman, vaan jossakin sopivammassa, hieman tauotetussa, kohdassa. Kirjassa kun on helppo ne sopivat taukokohdat löytää.
Muuten Kaksi tornia on kuuntelu kokemuksena oikein mukava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti