Alkuteos:The Dark Heroine : Dinner with a Vampire (2012)
Ilmestymisaika: 2012 (ko.painos)
Sivumäärä: 552
Kustantaja: HarperVoyager
ISBN: 978-0-00-750367-4
Muoto: Nid.
Sarjamerkintä: The Dark Heroine #1
Peukku: q^^
*One moment can change your life forever…
For Violet Lee, a change encounter on a darkened street draws her into a world beyond her wildest imaginings, a timeless place of vast elegance and immeasurable wealth - of beautiful mansions and lavish parties - where a decadent group of friends live for pleasure alone. A place from which there is no escape… no matter how hard Violet tries.
Yet all the riches in the world can’t mark the darkness that lies beneath the gilded surface, embodied in the charismatic but dangerous Kaspar Varn.
Violet and Kaspar surrender to a passion that transcends their separate worlds - but it’s a passion that comes at a price…*
Tässä on taas kirja, joka päätyi lukuuni kahdesta syystä. Ensinnäkin englanninkielisen version kansi on mielenkiintoinen ja toisekseen joku taisi joskus suositella tätä…
Kyseessä on ilmeisestikin kuusiosaiseksi kaavaillun sarjan ensimmäinen osa. Toinen osa on ainakin englanniksi jo ilmestynyt ja kolmannen pitäisi (ainakin kirjailijan nettisivujen mukaan) ilmestyä vielä vuonna 2015. Saa nähdä kuinka käy…
Gibbs sijoittuu aiheeltaan ja tyyliltään jonnekin vähän samansuuntaiseen maailmaan kuin Twilight. Tässä ensimmäisessä osassa kun pääosan saavat vampyyrit ja ihmistyttö, jonka pitäisi muuttua vampyyriksi, sillä kohtalo niin vaatii. Toisissa osissa päästään ilmeisestikin tutustumaan muiden yhdeksän maailmantason “pimeyden olentoihin”, joten siinä suhteessa asetelma on mielenkiintoisempi.
Twilightiin verrattavissa kirja on myös siinä mielessä, että tästäkin löytyvät tietyt peruskliseet: aluksi ei tykätä, sitten tykätäänkin. Esitetään kovempaa kuin mitä on ja hangoitellaan muutenkin vastaan. Tytön on valittava kahden pojan välillä ja toisten tunteilla leikitellään muutenkin. Ja tietysti luvassa on enemmän tai vähemmän vaarallisia tilanteita ja paljon seksuaalisia viitteitä ja itse seksiäkin. Se, missä Twilight jätetään kauaksi taakse, piilee siinä, että Gibbs muistaa sen, etteivät vampyyrit ole söpöjä ja pörröisiä. Tässä kirjassa purraan ja juodaan verta ja ihmisiä oikeasti kuolee.
Vaikka Gibbs onkin muistanut vampyyreiden todellisen luonnon, huomaa kirjasta sen, että sen on kirjoittanut nuori nainen. Hänhän aloitti kirjoittamisen ollessaan vasta 14-vuotias. Ikä näkyy tekstissä, sillä se on paikoin vähän lapsellisen oloista. Ja monessakin kohtaa vähän ylipitkää. Kirjaa on lyhennetty käsittääkseni aika paljon netissä julkaistusta alkuperäisversiosta, mutta silti siinä tuntuu olevan paljon ylimääräistä ja itse tarinan kannalta epäolennaista. Ehkä toinen osa on jo tiiviimpi paketti?
Kirjassa on aika monia hahmoja, joista tärkeimpiä ovat tietenkin Violet ja Kaspar. He ovat minun makuuni ehkä turhankin perinteinen pari kinasteluineen ja käyttäytymisineen. Olkoonkin, etten kovinkaan moneen vegetaristihahmoon ole törmännyt… Sivuhahmoissa on monia mielenkiintoisia tapauksia, joista toivottavasti kuulemme enemmän jatkossa. Heistä mainittakoon vaikka Kasparin veli Cain.
Minua lukijana häiritsee se, että kirjailija on luonut maailmankaikkeuden, jossa on yhdeksän tasoa, mutta meille kerrotaan oikeastaan vain kahdesta. Meidän omastamme ja sitten sagejen asuttamasta ensimmäisestä tasosta. Eikä sage-rotua edes avata lukijalle kunnolla. He vain ovat “pimeyden rotu”, joka hallitsee magiaa ja on hyvinkin voimallinen. Toivottavasti koko maailmankaikkeutta avataan paremmin myöhemmissä osissa. Myös alituinen niiailu - englanniksi tietenkin curtsey - alkaa aika nopeasti ottaa kaaliin. Olisi pitänyt miltei laskea, miten monta kertaa ko. sana esiintyy kirjassa...
Kokonaisuutena kirja on luettava ja viihdyttävä. Sen parissa saa mainiosti ajan kulumaan. Jos pidit Twilightista, niin kannattaa kokeilla. Jos suosit enemmän Anne Ricen tyyliä, kannattaa ainakin antaa mahdollisuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti