tiistai 6. lokakuuta 2015

Astrid Lindgren: Veljeni, Leijonamieli

Alkuteos: Bröderna Lejonhjärta (1973)
Suomentaja: Kaarina Helakisa
Kuvittaja: Ilon Wikland
Ilmestymisaika: 2000 (ko.painos)
Sivumäärä: 230
Kustantaja: WSOY
ISBN: 951-0-06396-7
Muoto: Sid.
Peukku: ^^b
Lukuhaaste 2015: Perheenjäsenen rakastama kirja (49/50)


*”Juuri Nangijalasta tulivat kaikki sadut, sillä siellähän kaikki semmoinen tapahtui, ja jos sinne pääsi, niin sai seikkailla aamusta iltaan ja öisinkin, sanoi Joonatan. Niin niin, Korppu. On se toista kuin maata täällä ja yskiä ja olla aina kipeä, niin ettei voi leikkiäkään ikinä.”


Pohjolan suuren lastenkirjailijan Astrid Lindgrenin henkeäsalpaava saturomaani hyvän ja pahan taistelusta, rakkaudesta, kuolemasta ja pelon voittamisesta.*


Tässä kohtaa lukuhaastetta huijaan, mutta teen sen hyvästä syystä. Oikeasti kohta kuuluisi Kirja, jota äitisi rakastaa. Mutta. Minun äitini ei lue. Kun kysyin häneltä asiaa, hän sanoi, että joskus aikoja sitten on lukenut jonkun Paasilinnan. Valitse siinä sitten. Totesin, että kaipa toisen perheenjäsenen rakastama kirja ajaa saman asian. Ainakin melkein. Tässä siis sisareni rakastama kirja: Veljeni, Leijonamieli.


Lindgren on osa myös minun lapsuuttani ja muistan ikuisesti kuinka silloisen ala-asteen luokanopettajani luki tätä kirjaa meille ääneen. Hän se vasta osasi eläytyä. Ja nyt kirjaa itse lukiessani pääsin mukaan tähän taianomaiseen tarinaan ja lumouduin sen väreistä täysin. Jos en nyt suoranaisesti rakasta tätä kirjaa, niin ainakin pidän siitä kovasti.


Kirja on kaunis kertomus veljesrakkaudesta ja rohkeudesta, joka löytyy sydämestä suuren pelon hetkellä. Siinä on toivoa ja uskallusta, ja se rohkaisee voittamaan itsensä pelosta huolimatta. Tarina on kaunis ja hahmot sympaattisia. Olkoonkin, että Joonatanin ihmeellisyyttä onkin paljon koristeltu. Tosin, eivätkös kaikki pikkusisarukset yleensä ainakin jossain vaiheessa aseta vanhemmat sisaruksensa jalustalle?


Hyvää ja pahaa, oikeudenmukaisuutta ja unelmia. Niistä tämä tarina on tehty. Ja ainakin minä haluan uskoa siihen, että kuoleman jälkeen pääsemme toiseen - ja toivottavasti parempaan - paikkaan, missä näemme rakkaimpamme jälleen.

Suosittelen erittäin lämpimästi ihan kaikenikäisille lukijoille. Sopii kielensä helppouden takia mainiosti myös maahanmuuttajille, jotka haluavat harjoittaa suomenkielen lukemista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti