Alkuteos: Rökkurbýsnir - skáldsaga (2008)
Suomentaja: Tuomas Kauko
Ilmestymisaika: 2016 (ko.painos)
Sivumäärä: 271
Kustantaja: Like
ISBN: 978-952-01-1170-0
Muoto: Sid.
Peukku: q^^
Lukuhaaste 2017: 11. Muun alan ammattilaisena tunnetun kirjoittama (25/50)
*Islannin karun kauniissa maisemissa taikausko ja myytit sekoittuvat tieteelliseen uteliaisuuteen.
On vuosi 1635. Kirjailija ja parantaja Jonas Pálmason on joutunut rauhantuomarin epäsuosioon. Hänet karkotetaan harhaoppisena autiolle saarelle, jossa hänen ainoa seuralaisensa on violetti merisirri, pilkullinen ja puhelias kahlaaja, joka muistuttaa häntä itseään.
Linnulle Jonas kertoo maailman synnystä ja omasta elämästään, lastensa kuolemasta ja syyttömien valaanpyytäjien vimmaisesta joukkomurhasta.*
Tämän kertainen Sjón olikin hivenen erilainen kuin mihin olin tottunut. Oli siinä yhä samaa taianomaisuutta kuin aikaisemmissakin kirjoissa, mutta myös tiettyä raskautta ja sekavuutta, jotka eivät tehneet kertomuksen seuraamisesta kovinkaan helppoa.
Kirjan aihe on kiintoisa. Vanhojen uskomusten ja uuden kristinuskon ja tieteen kohtaaminen. Miten ihmiset kohtelevat asioita jotka ovat heille vieraita ja joita he pelkäävät. Miten vielä tuolloin ei oikeastaan kannattanut olla muita viisaampi ja uteliaampi… Sjón kuvaa hyvin elämää karulla saarella ja vanhoja tapoja. Kaikki tuntuu todelliselta ja kerronnassa on voimaa.
Kerronnassa on kuitenkin myös kirjan heikkous. Osa kerronnasta tapahtuu Jonasin itsensä suusta. Nämä pätkät ovat enemmän tai vähemmän sekavia. Asiat etenevät ja tuntuvat sattuvan hänen muistelunsa valitsemassa järjestyksessä. Hän viittaa tapahtumiin joita ei aina selitetä kokonaan auki vaan paljon jää lukijan itsensä varaan. Osa kerronnasta taas tapahtuu ulkopuolisen kertojan kautta. Nämä pätkät toteavat aika asiallisesti sen mitä tapahtui eivätkä kiertele ja kaartele. Uskaltaisin olettaa, että nuo selkeät kohdat ovat niitä faktoja, joita voidaan pitää tosina ja Jonasin itsensä kertomat taas sellaisia, joiden todenperäisyydestä ei voida olla täysin varmoja.
Kaiken kaikkiaan Valaan suusta on kirja, jonka lukemisessa kannattaa pitää ajatus mukana. Se on kiintoisa ja raikas, erilainen kuin se, millaista proosaa yleensä tulee luettua. Se on taattua Sjóniä erikoisuudessaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti