Alkuteos: Suuri suomalainen kummituskirja : kotimaiset kauhutarinat kautta aikojen (2016)
Ilmestymisaika: 2016 (ko.painos)
Sivumäärä: 240
Kustantaja: Minerva
ISBN: 978-952-312-281-9
Muoto: Sid.
Peukku: q^^
Lukuhaaste 2017: 8. Kirja kertoo Suomen historiasta (44/50)
*Ihmisiä ovat aina kiinnostaneet tarinat toisesta todellisuudesta, näkymättömästä maailmasta, jonka asukkaat joskus vierailevat keskuudessamme. Yliluonnolliset ilmiöt ja kummitukset elävät edelleen vahvasti suomalaisessa kertomusperinteessä.
Hyvistä tarinoista on monenlaisia versioita. Näihin kohtaamisiin on kuitenkin perinteisesti liittynyt tunne siitä, että “tässä paikassa on jotain selittämätöntä”, “täällä on joku muukin kuin minä”. Tavallisesti tarinoiden keskushahmona on kuollut ihminen, joka jostain syystä ja jossain muodossa on jäänyt elävien keskelle. Kummitus voi olla joku hyvin tiedossa oleva henkilö, kuten talon entinen asukas tai muuten tiettyyn paikkaan sidoksissa oleva persoona. Usein kummitus liittyy jollain tavalla selvittämättömiin asioihin, rikokseen tai muuten äkkinäiseen kuolemaan.
Mellastelevat, räyhäävät ja pelottavat kummitukset ovat oma lajinsa, mutta monesti kummittelu loppuu siihen, kun sen taustalla oleva selvittämätön asia on saatu jollain tavalla kuntoon.
Mutta kummitus voi olla myös sanansaattaja, enkeli tai pelkkä ennakkoaavistus, joka ilmoittaa jostain tulevasta tapahtumasta tai varoittaa etukäteen vaarasta. Joskus näkymättömät kädet ovat viimehetkellä pelastaneet onnettomuudelta tai johdattaneet turvaan.*
Tässä on kattava kokoelma erilaisia Suomessa kerrottuja kummitustarinoita, sekä myös pohdintoja siitä, miten ja miksi ne ovat ehkä saaneet alkunsa. Tunnustan, että itse petyin. Odotin jotain suuria ja jännittäviä kummitustarinoita, mutta suurin osa kertomuksista on lyhyitä, vain muutamien rivien mittaisia toteamuksia siitä, mitä joku on jossain kokenut. Näin ollen kummitustarinat ovat aikamoista silppua.
En myöskään pitänyt kirjan rakenteen suunnittelusta. Ojasen tekstit ja hänen kokoamansa kertomukset ovat sekaisin ja välistä niiden erottaminen toisistaan on hankalaa. Olisin kaivannut jonkinlaista selvempää eroa “faktojen” ja “fiktioiden” väliin. Muuten ihan kiintoisaa luettavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti