Stephen King: Revolverimies

Alkuteos: The Gunslinger. The Dark Tower I (1982)

Suomentaja: Kari Salminen

Kuvittaja: Michael Whelan

Ilmestymisaika: 2005 (ko.painos)

Sivumäärä: 244

Kustantaja: Tammi

ISBN: 951-31-3331-1

Muoto: Sid.

Sarjamerkintä: Musta torni #1

Peukku: ^^b

Huom: Suomennos 2003 ilmestyneen kirjailijan muokkaaman ja laajentaman laitoksen mukaan

Lukuhaaste 2018: 3. Kirja aloittaa sarjan (50/50)

Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 7, 23, 40 ja 46

Hyllynlämmittäjä: 23

Lukulistalta: 26

*Revolverimies Roland on arvoituksellinen yksinäinen kulkija. Maailma, jossa hän vaeltaa, on lohduttoman autio, tyhjentynyt. Se on muuttunut täysin sitten Gileadissa elettyjen kasvuvuosien, mutta nyt muutos on entistä nopeampaa: jotain on tapahtumassa ajalle.

Rolandin päämääränä on löytää Musta torni, mutta ensin hänen on tavoitettava taikuri, mustiin puettu mies, jota hän on jo kauan ajanut takaa. Matkalla kuivassa ja kuumassa autiomaassa hän tapaa Jaken, toisesta maailmasta kuoleman portin kautta saapuneen nuoren pojan, jonka kohtalokas tehtävä on auttaa Rolandia löytämään etsimänsä…*

Luin tästä kirjasta Kingin vuonna 2003 julkaiseman muokatun ja täydennetyn version suomennoksen, joka ainakin itselleni soveltui mainiosti. Esipuheessaan King selittää, etteivät muutokset ole isoja ja radikaaleja, vaan pikemminkin täydentäviä ja että niitä tuskin huomaa. Tähän en osaa kommentoida, mutta uutena lukijana nautin kyllä matkasta.

Kirjan maailma vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta. Se on karu ja muistuttaa jotenkin hitaasti kuolevaa maailmaa. Selvä villin lännen henki on olemassa ja välillä saatoin lukiessa miltei kuulla länkkäreistä tutunlaisen musiikin soivan taustalla. Maailman tekee kiinnostavaksi sekin, ettei siitä paljasteta lukijalle heti kaikkea. Rolandin tarina ja maailma avautuvat hitaasti, vähitellen. Eikä kaikki ole läheskään selvillä kirjan loppuessa. Mutta King onkin sanonut, että oikeastaan koko Musta torni -sarja on yksi ja sama kertomus, joka on vain täytynyt jakaa useampien kansien väliin.

Vaikka kirja on tekstiltään nopealukuinen, ei se ole helppolukuinen. Ainakaan, jos haluaa todella paneutua syntyihin syviin ja siihen, mitä on tapahtumassa. Tekstiin saa kulutettua aikaa ja sitä saa pohtia jos niin haluaa. Kirjan voi toki myös lukea nopeasti ja pitää sitä viihdyttävänä, mutta minusta itsestäni tuntuu, että luettua pitää hetki sulatella. Mutta ainakin nyt olen aloittanut matkani tähän mystilliseen maailmaan, enkä aio kääntyä takaisin.