Alkuteos: Entropia (2015)
Ilmestymisaika: 2015 (ko.painos)
Sivumäärä: 228
Kustantaja: Kustannus Aarni Oy
ISBN: 978-952-7130-09-4
Muoto: e-kirja (EPUB)
Peukku: q^^
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 2, 16, 18, 22, 34 ja 39
Lukulistalta: 43
*Vauhdikas jännitysromaani lähitulevaisuuden Suomesta, jonka maaseutu on tyhjentynyt.
“Ilmestyt tyhjästä valehtelemaan minulle ja minun pitäisi ottaa sinut avosylin vieraakseni vailla mitään takuita? Ei näillä selkosilla tupsahdeta kylään noin vain, hemmetti soikoon, saati vaadita palveluksia. Inhimillisyys on yliarvostettua näinä aikoina.”
Seitsemän vuotta Mustan Tiistain jälkeen Jonin kotitalon kynnyksellä vapisee läpimärkänä Marina, ohiajaneesta autosta ilmestynyt muukalainen, joka pyytää apua. Pian käy ilmi, että nainen salaa jotakin, mutta salaisuuksia on Jonillakin. Kahden maailman törmäyksestä ei selvitä pelkillä pintanaarmuilla, mutta Jonin ja Marinan on pakko niellä ennakkoluulonsa, kun maatilalle pyrkii kutsumattomia vieraita yhä lisää.*
Wariksen ja Nykäsen yhteistyö toimii. Kaksikko on onnistunut luomaan tiivistunnelmaisen ja kiinnostavan kirjan, joka herättelee lukijaa pohtimaan sitä, kuinka paljon valtio ja erilaiset “virastot” meitä oikein valvovatkaan ja määräilevät.
Entropiassa eletään Suomessa, joka on muuttunut. Maaseutua on tyhjennetty ja ihmiset keskitetty asumaan suuriin kaupunkeihin, jotka on nimetty uudestaan. Bensasta ja monista muistakin asioista on ihmisillä kuukausikiintiöt. Jokaisella ihmisellä on siru, josta heidät voidaan ainakin tunnistaa… Isoveli valvoo ja päättää, mitä tavallisille ihmisille kerrotaan. Maailmankuva on pelottava ja hyvin todentuntuinen. Moiseen maailmaan ei ole pitkältikään, jos sikseen mennään.
Marina ja Jon ovat jo kypsempään ikään ehtineitä sankareita - päälle kolmikymppisiä. Heillä on kokemusta ja ajatuksia, jotka poikkeavat paljon toisistaan. Silti heillä ja heissä on jotain yhteistä. He haluavat paremman maailman. Epätodennäköinen tiimi joutuu kohtaamaan paitsi toisensa ja omat ennakkoluulonsa, myös vähän vaarallisempiakin vastuksia. Loppua kohden vauhti sen kun vain kiihtyy ja lukija alkaa jännittämään, miten ja minne kaksikko oikein päätyy. Kunnes.
ÄLÄ lue tästä pidemmälle, jos et halua kirjan lopusta spoilereita!
Kunnes kaikki päättyy kuin seinään. Kaksikko on juuri selvinnyt pahasta pulasta ja matka kohti pohjoisia asumattomia seutuja voi alkaa. Ja siihen kirja päättyy. Se suorastaan huutaa jatkoa, mitä ei ainakaan vielä ole tullut. MIKSI?! Minua ainakin kiinnostaa tietää keitä ilvekset oikein olivat, miksi ihmisiä pakkomuutetaan vielä hyviltä asuinalueilta ja mitä junat kuljettavat. Ja Kowalskista haluan myös tietää enemmän!
Harmillista jättää lukija moiseen jännittävään hetkeen. Toivottavasti jatkoa seuraa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti