Anni Swan: Iris rukka

Alkuteos: Iris rukka (1916)

Ilmestymisaika: 2000 (ko.painos)

Sivumäärä: 188

Kustantaja: WSOY

ISBN: 951-0-25238-7

Muoto: Nid.

Sarjamerkintä: Anni Swan kootut kertomukset II

Peukku: q^^
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 11, 17, 19, 24, 28, 32,
33, 34, 40 ja 47

Lukulistalta: 37






Iris rukka on tyypillinen tuhkimotarina. Siinä äiditön tyttö, Iris, elää melko onnellista elämää sukulaisten

hoivissa isän kiertäessä maailmaa soittoniekkana. Tytön ollessa jo 12-vuotias, käy isän tuttu vieraisilla ja
huolestuu siitä, että lapsi on jäänyt koulutta. Joten Iris lähetetään kaupunkiin kouluun ja rikkaan enon
kasvatiksi. Maalla kasvanut Iris on kaupunkilaisserkkujensa vastakohta ja hän joutuukin kokemaan
ynseää kohtelua. Tyttö saa vain harvoja ystäviä ja vähitellen Iriksestä kehittyy nuori “kapinallinen”.
Tietysti oman aikansa mittapuulla. Nykyään tyttöä pidettäisiin vain hieman ylivilkkaana. Lopulta isä
palaa kuitenkin takaisin ja Iris pääsee palaamaan takaisin maalle.

Teksti on minun makuuni jokseenkin kankeaa. Kuvailua ei ole juuri ollenkaan ja Iris esitetään ehkäpä
typerämpänä kuin mitä hän todella on. Samoin kuin kaikki hänen kaupunkilaissukulaisensa taas
inhottavampina. Lapset kyllä aina kiusaavat toisia, mutta eikö kuitenkin pitäisi edes jotain
ystävällisyyden yritystä olla? Kirja on jaettu pariin osaan. Ensimmäinen kuvailee Iriksen siirtymistä
kaupunkiin ja hänen alkutaipaleitaan siellä. Toinen osa taas tuo mukaan uusia ongelmia myös koko
sukulaisperheelle ja myös uusia hahmoja. Toisessa osassa seuraillaan melkolailla jopa enemmän
toisten nuorten elämää kuin Iriksen. Iris jää kumman varjoon ollakseen päähenkilö.

Pakko sanoa, että kumman hentoisia ovat Iriksen ajan tytöt. Monet ovat sairaalloisia ja suurinta osaa
kiinnostavat vain sievät vaatteet. Onneksi itse olen saanut kasvaa erilaisessa yhteiskunnassa. Sen verran
vieraalta Iriksen maailma minusta tuntuu. Se on niin kaukainen ja erilainen, etten todellakaan osannut
siihen samaistua.