perjantai 3. elokuuta 2018

Leo Tolstoi: Sota ja rauha IV

Alkuteos: Война и мир [Voina i mir] (1865-1869)
Suomentaja: Rob. A. Seppänen
Ilmestymisaika: 2014 (ko.painos)
Sivumäärä: 295
Kustantaja: Elisa Kirja
ISBN: 978-952-282-942-9
Muoto: e-kirja (EPUB)
Sarjamerkintä: Sota ja rauha #4
Peukku: q^^
Huom: Elisa Kirjan ilmainen klassikko, jaettu 4 osaan
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 1, 6, 14, 17, 19 ja 24
Hyllynlämmittäjä: 28
Lukulistalta: 32

*Leo Tolstoin Sota ja rauha on eräs maailmankirjallisuuden suurista klassikoista. 1800-luvulle sijoittuva kirja kuvaa Venäjän ja Napoleonin välistä sotaa ja sen keskelle joutuneita ihmisiä. Teoksen keskiössä ovat viisi aatelisperhettä, mutta kirja on samalla läpileikaus koko 1800-luvun venäläisestä yhteiskunnasta.*




Sodan ja rauhan neljäs osa on vähäsen lyhyempi kuin aikaisemmat. Helpotus minulle! Lukeminen alkoi nimittäin käymään jo raskaaksi. Ranskankielisten tekstien käännökset viitteinä, yllättäen mukaan ilmestyvät henkilöt, jotka oli jo autuaasti ehtinyt unohtamaan ja aina vain enemmän ja enemmän tökkivä kieli. Sanottava on, että pitemmän päälle vanha suomennos ei ole mukavaa luettavaa. Se on raskas ja kankea. Suosittelen ottamaan uudemman suomennoksen jos vain mahdollista.

Tässäkin osassa seikkaillaan todellisen sodan ja keksittyjen tapahtumien välillä. Yleinen ilme tuntuu olevan, että lähes kaikilla menee huonosti, ellei vieläkin huonommin. Moskova palaa, ihmiset näkevät nälkää, “rakkaita” hahmoja kuolee ja kurjuus on yleistä. Moni joksikin aikaa kadonnut hahmo palaa takaisin, joskin lukijan voi olla hankala muistaa kuka oli kuka… Varsinainen kirja päättyy äkkiä ja töksähtäen. Joskin teokseen kuuluu vielä osio “jälkisanat”, jossa avataan keskeisimpien hahmojen elämän käänteitä myöhemmissä vaiheissa. Luvassa on joitain yllätyksiä, mutta osa taas on niin ennalta arvattavaa, että hohhoijaa.

Kokonaisuutena Sota ja rauha on massiivinen ja raskas luettava. Hahmoja on venäläisille klassikoille tyypilliseen tapaan paljon, joten lukeminen vaatii tarkkuutta. Tapahtumat vilisevät ja hyppivät, joten sekin lisää haastetta. Nyt ei tämä klassikko iskenyt. Hahmot jäivät liian etäisiksi ja kirjailijan oma ristiriitaisen oloinen suhtautuminen heihin häiritsi lukemista liikaa. Vihatako vaiko rakastaa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti