Karin Slaughter: Last Breath

Alkuteos: Last Breath (2017)

Ilmestymisaika: 2017 (ko.painos)

Sivumäärä: 176

Kustantaja: HarperCollins Publishers

ISBN: 978-0-06-274215-5

Muoto: e-kirja (EPUB)

Peukku: ^^b

Huom: Hyvä tytär (The Good Daughter) kirjan sankari Charlien varhaisempia vaiheita

Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 17, 19 ja 33

Hyllynlämmittäjä: 31

Lukulistalta: 39

*Protecting someone always comes at a cost.

At the age of thirteen, Charlie Quinn’s childhood came to an abrupt and devastating end. Two men, with a grudge against her lawyer father, broke into her home - and after that shocking night, Charlie’s world was never the same.

Now a lawyer herself, Charlie has made it her mission to defend those with no one else to turn to. So when Flora Faulkner, a motherless teen, begs for help, Charlie is reminded of her own past, and is powerless to say no.

But honor-student Flora is in far deeper trouble than Charlie could ever have anticipated. Soon she must ask herself: How far should she go to protect her client? And can she truly believe everything she is being told?*

Yhteen päivään sijoittuva ja monia yllätyksiä sisältävä pienoisromaani Hyvän tyttären päähenkilön Charlien aikaisemmista vaiheista. En itse ole vielä ehtinyt Hyvää tytärtä lukemaan, joten en osaa sanoa, vaikuttaako tämän lukeminen toiseen vai ei. Ainakin näin yksinään ja linkkiä tajuamatta, tämä tarina osui ja upposi.

Charlie vaikuttaa mukavalta, rehelliseltä, mutta hivenen vielä ihanteiden vankina olevalta. Hänellä on unelmia, suunnitelmia ja toiveita. Mutta hän odottaa elämältä vielä jotain. Hänellä on vielä omat pelkonsa ja heikkoutensa. Näissä tunnelmissa hän joutuu melkoiseen tapahtumien sekamelskaan, jossa sattuu ja sattuu. Näissä tapahtumissa pelottavaa on se, miten helpohkosti Charlie ajautuu jokseenkin helpohkoihin virheisiin, jollaisia ei kalliin lakikoulun käyneen kuvittelisi tekevän. Ehkä se on vielä nuoruuden vihreyttä?

Kirja etenee vauhdilla, esittelee hahmoja ja pitää lukijan mielenkiinnon yllä. Luvut ovat näppärän mittaisia ja hyvin rakennettuja. Yllätyksiä ja jopa järkytyksiä on tarjolla. Tällä kertaa ei tosin Slaughterille tyypillisiä verisiä yllätyksiä, sillä rikospaikkoja ei koluta murhien jäljillä. Nyt kikkaillaan enemmän siellä psykologisella puolella ja se toimii.

Jatkan edelleen Slaughterin fanittamista.