lauantai 22. elokuuta 2015

Pierre Christin: Koston veljeskunta

Alkuteos: Les Phalanges de l’ordre noir (1979)
Suomentaja: Nike Parland ja Ulrika Enckell
Kuvittaja: Enki Bilal
Ilmestymisaika: 1990 (ko.painos)
Sivumäärä: 82
Kustantaja: Tammi
ISBN: 951-30-9350-6
Muoto: Nid.
Peukku: ^^b


*Pientä syrjäistä espanjalaiskylää kohtaa julma tuho: sen kaikki asukkaat surmataan ja talot sytytetään palamaan. Asiasta saa kuulla englantilainen lehtimies Pritchard, joka Espanjan sisällissodan aikana taisteli tovereineen tasavaltalaisten joukoissa tässä kylässä. Hän tietää hyvin keitä kuuluu “Mustan falangin veljeskuntaan”, joka on vastuussa verityöstä, ja kutsuu koolle toverinsa eri puolilta Eurooppaa kostamaan näille. Seuraa pitkä, jännittävä ja uuvuttava takaa-ajo halki tämän päivän Euroopan - ryhmä iäkkäitä ihmisiä ajaa takaa toisia yhtä iäkkäitä. Ja kun heidän verinen kohtaamisensa koittaa, siitä tulee myös tilinteko menneisyyden ja nykyisyyden välillä.*


Christininin ja Bilalin yhteistyötä jälleen. Hassusti lukaisin tämän ja Metsästysretken väärässä järjestyksessä. Mutta se johtuu ihan siitä, että jälkimmäinen suomennettiin ensin…


Tässä albumissa on kunnon vanhan ajan vakoilija henkeä. Ihanat iäkkäät herrat ja rouvat koettavat vielä kerran elää ja kunnioittaa ihanteitaan, joiden puolesta taistelivat ollessaan nuoria. Nyt mukaan tulee riemukkaassa määrin iän tuomia hankaluuksia. Kuten vaikkapa reumatismi ja kitisevät nivelet. Vanhana ei ole todellakaan niin helppo leikkiä Bondia!


Vaikka albumin aihe onkin aika synkkä - kosto - on se onnistuttu tasaamaan sivuille hyvin. Huumori ja ystävyys löytävät oman paikkansa. Paitsi ehkä lopussa, joka pääsi omalla tavallaan yllättämään minut. Arvasin kyllä, että surkeampia sattumuksia on odotettavissa, mutta että ihan sellaisia ja useampia… Jännitystä siis on luvassa.


Tarinan hahmot ovat melkoisia persoonia. Löytyy pappia, kirjailijaa, pasifistia… Näistä aineksista on kasattu kiintoisa joukko, jonka kohtaloita jännittää kuin huomaamattaan. Ja heille jokaiselle on varattu oma kohtalonsa. Mikä parasta, kohtalot selitetään!

Pakko vielä kehua Bilalin piirtojälkeä ja väritystä. Kaunista ja kulunutta. Tykkään!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti