Alkuteos: Shirley (1849)
Suomentaja: Kaarina Ruohtula
Ilmestymisaika: 1988 (ko.painos)
Sivumäärä: 676
Kustantaja: Karisto
ISBN: 951-23-2498-9
Muoto: Sid.
Peukku: q^^
*Shirley on Kotiopettajatteren romaanin tekijän vaikuttava kuvaus kahdesta naiskohtalosta 1800-luvun alkupuolen Englannissa. Nimihenkilö Shirley Keeldar on eloisa ja itsenäinen, yllättävän modernin tuntuinen sankaritar, kun taas herkkä ja sävyisä Caroline Helstone on sovinnaisempi oman aikansa nuori nainen. Tapahtumat liikkuvat Charlotte Brontën kotiseudulla Yorkshiressä, jonne asti kantautui kaikuja Napoleonin sodista. Vaikuttavaan naiskuvaukseen tekijä on yhdistänyt mielenkiintoisia havaintoja ajan suurista yhteiskunnallisista muutoksista.*
Shirley ei saa samoin otteeseensa kuin Brontën aikaisempi teos. Vaikka kirjassa on samaa henkeä ja tyyliä, ei se kuitenkaan yllä samalle tasolle.
Nimihenkilö Shirley on minusta ailahtelevainen ja jokseenkin jopa kepeän oloinen sankaritar, joka ei kaikesta huolimatta onnistu varastamaan lukijan sydäntä itselleen. Siihen ei pysty myöskään Caroline, jota vaihtelevasti nimitetään myös Caryksi tai Linaksi. Hän tuntuu liian tavanomaiselta ja harmaalta, jopa tylsältä. Näiden kahden naisen luonteet ovat hyvin erilaisia, joten on kummallista, miten hyviksi ystäviksi he tulevat. Tosin, kyse on syrjäisestä seudusta, joten ehkei heillä ollut vaihtoehtoja…
Muita hahmoja vilisee tekstissä. Heitä kuvataan joskus hyvinkin paljon ja yksityiskohtaisesti, mikä on hieman hassua kun ottaa huomioon sen, että he vilahtavat hetken näyttämöllä ja katoavat. Osa tosin palaa takaisin paljon myöhemmin niin, ettei lukija tahdo aivan muistaa kuka tämä oikein olikaan. Sinällään on sääli, että kirjan ehkä yksi kiintoisimmista henkilöistä, miespäähenkilön Robert Mooren veli Louis on mukana vain varsin vähän aikaa. Häneen olisi ollut mielenkiintoista tutustua enemmänkin.
Tapahtumia kirjassa on melkoisesti. Niistä ei oikein tunnuta saavan otetta. Mukana on hiukan vaikeuksia ja draamaa Mooren kamppaillessa tehtaansa vaikeuksien kanssa ja Shirleyn sukulaisten koettaessa naittaa häntä useammallekin miehelle. Tietysti Carolinen täytyy särkeä sydämensä ja kärsiä toivottoman rakkautensa tähden ja kuitenkin lukijalle on aikalailla selvää, että tarina tulee saamaan onnellisen lopun ja sankarittaret sankarinsa.
Aika perinteinen, hitaasti ja jaarittelevasti etenevä kertomus, jossa kuitenkin hienosti kuvataan oman aikansa oloja ja elämää. En suosittelisi vauhdikkaampien tarinoiden ystäville, sillä itsekin välillä aloin jopa hieman pitkästyä. Verkkaisemmasta tahdista pitäville kuitenkin varmaan hyvä lukukokemus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti