sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Chimamanda Ngozi Adichie: Kotiinpalaajat

Alkuteos: Americanah (2013)
Suomentaja: Hanna Tarkka
Ilmestymisaika: 2013 (ko.painos)
Sivumäärä: 528
Kustantaja: Otava
ISBN: 978-951-1-27393-6
Muoto: Sid.
Peukku: ^^b


*Ifemelu ja Obinze rakastuvat teini-ikäisinä Nigeriassa, mutta sotilashallinnon alaisessa maassa ei ole nuorille tulevaisuutta. Kaunis ja sanavalmis Ifemelu pääsee opiskelemaan Yhdysvaltoihin. Obinze yrittää seurata häntä, mutta päätyy laittomana siirtolaisena Lontooseen.


Tasapainoillessaan amerikkalaistumisen ja afrikkalaisen identiteetin välilä Ifemelu katkaisee yhteyden Obinzeen. Hänestä kasvaa vihainen nuori nainen, joka kirjoittaa rotuaiheista blogia. Amerikasta Ifemelu löytää ystäviä, rakkautta ja intohimoa. Kun hän lopulta palaa Nigeriaan, hän tapaa Obinzen menestyneenä ja perheellisenä miehenä. Vasta silloin he joutuvat elämänsä suurimman valinnan eteen.*


Tunnustan, etten tämän kirjan kohdalla oikein tiedä mistä aloittaa. Joten katsotaan mitä saan kasaan.


Kotiinpalaajat on mielenkiintoinen, vaikuttava ja ehdottomasti ajatuksia herättävä kirja. Siinä on upea tarina ja se todella avaa lukijan silmät käsittämään asioita erilailla kuin aikaisemmin. Se ravistelee ja puhuttelee. Se on ehdottomasti tutustumisen arvoinen.


Kirja on jaettu useampaan osaan. Tarinaa päästään seuraamaan niin Ifemelun kuin Obinzenkin näkökulmasta. Osa kirjan tapahtumista on nykyaikaa ja osassa taas pääsemme seuraamaan aikaisempia tapahtumia. Kertomus alkaa nykypäivästä, joten kun äkkiä hyppäämme menneeseen, alamme ymmärtää asioita aivan uudella tavalla. Mielenkiinto todella pysyy yllä, sillä kirjan rytmitys on hyvä. Tosin annan lukijana pientä kritiikkiä siitä, että loppu tulee aivan liian yllättäen. Ensin lukijan annetaan seurata tapahtumia kiireettä ja hitaasti edeten. Ja sitten aivan yllättäen tarina onkin siinä.


Ifemelun ja Obinzen tarinoiden ohessa lukija saa seurata heidän ystäviensäkin tarinoita. Luvassa on uskomattomia selviytymistarinoita kulttuurien välisistä törmäyksistä, joista osa sujuu paremmin ja osa vähän huonommin. Kirjan lopussa lukijasta (ainakin itsestäni) saattaa tuntua siltä, että muutamat tarinan langat olisivat voineet olla vielä vähän pidempiä, sillä vaikka eräänlainen avoin loppu onkin kirjalle hyvä asia, jää muutama ihmiskohtalo aavistuksen ikävästi kaihertamaan mieltä...


Kulttuuri ja tavat ovat kirjassa tärkeässä osassa. Niihin lukijankin kannattaa kiinnittää huomiota. Itse nautin tästä tapojen esittelystä, mutta siitäkin huolimatta olisin ehkä toivonut jonkinlaista pientä lisäselvitystä kulttuurien välisiin eroihin tai joihinkin tapoihin. Esimerkiksi jotkut puheeseen liitettävät huudahdukset (kuten lauseen loppuun liitettävä “oo” äänne) voivat länsimaisesta lukijasta tuntua jopa ärsyttäviltä. Samoin kuin se, ettei nimestä pysty päättelemään henkilön sukupuolta. Itselleni ainakin kävi niin, että muutaman kerran ehdin jonkin aikaa luulla naista mieheksi nimen perusteella kun tämän ulkonäköä tai sukupuolta ei heti määritelty… Erehdyksiin kannattaa siis varautua!


Annan vielä pienen varoituksen. Alkuun teksti saattaa tuntua hivenen raskaalta ja hitaalta lukea. Kirja vaatii pientä ajatusta ja keskittymistä, mutta kun tarina nappaa mukaansa, lukeminenkin helpottuu. Oman valopilkkunsa antavat mukana olevat Ifemelun blogitekstit, jotka varsin nasevasti aina sopivat kulloiseenkin tilanteeseen.

Kuten aluksi totesin, todellakin tutustumisen arvoinen kirja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti