Alkuteos: Homeland (1990)
Suomentaja: Mika Renvall
Ilmestymisaika: 2001 (ko.painos)
Sivumäärä: 322
Kustantaja: Jalava
ISBN: 951-887-057-8
Muoto: Nid.
Sarjamerkintä: Musta haltia -trilogia #1 / Forgotten Realms -kirja
Peukku: ^^b
Huom: Forgotten Realms -sarjan lukeminen kannattaa aloittaa tästä trilogiasta.
Huom: Forgotten Realms -sarjan lukeminen kannattaa aloittaa tästä trilogiasta.
*Outo ja eksoottinen Menzoberranzan on drow-haltioiden mahtava kaupunki. Nämä mustat haltiat elävät maassa, jossa perheet taistelevat keskenään ja satumaiset hirviöt nousevat valottomista syvyyksistä.
Mustia haltioita yhdistää häikäilemätön vallanhimo. Nuori puhdassydäminen ylimys Drizzt Do’Urden joutuu miettimään kuinka elää kunniattoman kansansa keskuudessa.
Kotimaa on ensimmäinen osa nyt suomeksi ilmestyvästä Musta haltia -trilogiasta. Tarina sijoittuu pelinäkin tunnettuun FORGOTTEN REALMS maailmaan.*
Musta haltia -trilogian ensimmäinen osa käsittelee nuoren Drizztin elämää hänen syntymästään alkaen aina siihen hetkeen asti kun hän päättää hylätä kotikaupunkinsa ja vanhan elämänsä. Kyseessä on siis kirja, johon on mahdutettu noin viidenkymmenen vuoden aika. Omasta mielestäni kirja olisi voinut olla paksumpikin, sillä nyt lukijalle voi jäädä vähän kiireinen tuntu.
Salvatore on avannut jonkin verran drowien elämää, tapoja ja kulttuuria. Hän kertoo nuorten koulutuksesta ja kasvatuksesta. Näin ollen asioita on helpompi ymmärtää ja ehkä kannattaakin aloittaa ennemmin tästä trilogiasta ja siirtyä vasta sitten Jäätuulen laakso -trilogiaan, joka ajallisesti tapahtuu tämän trilogian jälkeen.
Kirja vilisee hahmoja. Lukijalle esitellään Drizztin koko perhe: äiti, veljet, sisaret ja tietenkin isä… Esille pääsevät myös matriarkka Baenre ja muutamat muut hahmot, jotka tulevat tutuksi myöhemmin Drizztin vaiheiden edetessä. Harmillista on se, ettei vielä tässä vaiheessa oikein kenellekään anneta tilaa kasvaa suuremmaksi. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta hahmot nimittäin jäävät varsin kepeän oloisiksi. Eikä edes Drizztiä suuremmin syväluodata. Ehkä Salvatore olettaa hahmon olevan jo lukijalle tuttu?
Kaikesta huolimatta tarjolla on mainiota fantasiaa, jossa riittää tapahtumia: tarjolla on niin juonittelua kuin upeita taisteluitakin. Unohtamatta tietenkään ystävyyttä. Kirjaan on todella helppo päästä sisään ja se on minusta nopealukuista. Uskon vähemmän lukeneenkin lämpiävän tälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti