Ninni Schulman: Juhlimaan tulkaa

 

Alkuteos: Dagen är kommen (2021)

Kääntäjä: Iina Quist

Lukija: Outi Vuoriranta

Ilmestymisaika: 2022 (ko.painos)

Kesto: 15h 38min

Kustantaja: Tammi

ISBN: 9789520442637

Muoto: e-äänikirja (BookBeat)

Sarjamerkintä: Hagfors #7

Peukku: ^^b

*Jouluidylli särkyy Hagfors-sarjan viimeisessä osassa.

Ninni Schulmanin suosittu sarja toimittaja Magdalena Hanssonista ja pikkukaupungin poliiseista päättyy tarinaan haavoittuvuudesta, katumuksesta ja elämästä, joka perustuu valheille.

Joulu lähestyy, ja lapsiperhe ajaa kohti isovanhempien kotia Hagforsissa. Perheen äitiä kalvaa levottomuus: miksi kukaan ei vastaa puhelimeen? Perillä kauhea totuus paljastuu: vanhukset on surmattu. Poliisit Christer Berglund ja Petra Wilander epäilevät ensin, että kyseessä on pieleen mennyt ryöstö, mutta vähitellen alkaa paljastua yhä epämiellyttävämpiä asioita. Sairauslomalta palannut Magdalena Hansson hyppää keskelle Hagforsia ravistelevaa murhatapausta, joka johtaa ihmismielen pimeälle puolelle.

Toimittaja ja kirjailija Ninni Schulman (s.1972) on yksi Ruotsin kärkidekkaristeista. Suosittua Magdalena Hanssonista kertovaa sarjaa on myyty kotimaassaan jo yli miljoona kappaletta. Schulman asuu Tukholmassa ja nauttii kesistä lapsuutensa maisemissa Värmlannissa.*

Kuten tavallista, ollaan siirrytty muutamia kuukausia eteenpäin edellisen kirjan tapahtumista. Nyt on joulu tulossa ja uusi vuosi alkamassa. Se tarkoittaa uusia alkuja useammassakin mielessä.

Magdalenan masennus on hoidossa ja hänellä ja Peterillä menee emotionaalisesti paremmin. Sen sijaan taloudellisesti heillä on tiukkaa. Petra kamppailee omien tunteidensa ja yksinäisyytensä kanssa. Hän kaipaa elämäänsä jotain... Christer taas odottaa lapsensa syntymää ja palloilee Torunin ja äitinsä välissä. Tähän soppaan heitetään vanhan pariskunnan murha ja poliisille entuudestaan tuttuja nuoria, jotka ovat koettaneet tehdä parannusta.

Pidän tästä teoksesta. Juoni on hyvä ja kerronta toimii. Ihmiset ovat helposti lähestyttäviä ja heistä pitää. Heille toivoo parasta. He ovat inhimillisiä ja toimivat "normaalisti". Mukana on sopivassa määrin poliisitutkintaa että ihmissuhteita ja niiden mukanaan tuomaa draamaa.

Tämä on sarjan viimeinen osa ja omalla tavallaan se saa minut haikeaksi. Näitä paikkoja ja näitä ihmisiä tulee ikävä.

Lukijana Vuoriranta tekee mukavan suorituksen.