keskiviikko 6. heinäkuuta 2022

Harriet Tyce: Veriappelsiini

 

Alkuteos: Blood Orange (2019)

Kääntäjä: Oona Nyström

Lukija: Karoliina Kudjoi

Ilmestymisaika: 2019 (ko.painos)

Kesto: 10h 55min

Kustantaja: Otava

ISBN: 9789511358503

Muoto: e-äänikirja (BookBeat)

Peukku: q^^

Lukuhaaste 2022: 35. Kirjassa on oikeudenkäynti (35/50)

Sopisi lukuhaasteeseen 2022 ainakin: 8, 22, 29, 32 ja 43

*”Tiedän, että teen väärin, mutta en vain voi lopettaa.”

Vastustamatonta psykologista trilleriä on mahdotonta laskea käsistään.

Alison on asianajaja, jolla on ihastuttava perhe ja nousujohteinen ura. Mutta Alison juo liikaa. Hänellä on salasuhde. Ja onko hänen avioliittonsa niin onnellinen kuin miltä se vaikuttaa? Alison on mestari varjelemaan salaisuuttaan, mutta nyt korttitalo on romahtamassa. Kun Alison saa asiakkaakseen miehensä murhanneen naisen, hän näkee mahdollisuutensa tulleen. Nainen haluaa tunnustaa tekonsa, mutta jokin tapauksessa ei täsmää. Ehkä Alison voi pelastaa naisen tuomiolta ja samalla oman nahkansa.*


Veriappelsiini on kirja, jossa on jotain hyvää ja jotain todella ärsyttävää. Se hyvä on ihan OK juoni. Siinä on mukavasti tapahtumia ja yllätyksiä. Mutta lopulta se sortuu aika perinteiseen loppuratkaisuun, joka jätti minulle hieman hiekkaisen maun suuhun. Se jokin ärsyttävä taas on Alison. En pidä hänestä missään vaiheessa kirjaa. Hän on ihme sekoilija, jolla tuntuu käyvän mieletön mäihä ja josta koetetaan välillä tehdä niin syyllistä kuin uhriakin. Myöskään muut tärkeät hahmot eivät oikein vakuuta. He tuntuvat turhan karikatyyrisiltä. Tosin Alisonin tytär saa sympatiani osakseen.

OK esikoiskirjaksi, mutta ei lopulta mitenkään sykähdyttävä. Perus viihdettä. Kudjoi lukee sopuisasti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti