Alkuteos: Itsevalaisevat (2008)
Lukija: Lauri Kortelainen
Ilmestymisaika: 2020 (ko.painos)
Kesto: 6h 45min
Kustantaja: Tammi
ISBN: 9789520414689
Muoto: e-äänikirja (BookBeat)
Peukku: q^^
*Intensiivinen ja riipaiseva romaani arjen kulissien romahtamisesta.
Jälkeenpäin hän mietti, miksei ollut pysähtynyt. Ajanut tien sivuun, aiheuttanut ketjukolaria, juossut ulos, uhmannut kaatosadetta, nolannut itseään, paljastanut uskottomuuttaan, lyönyt miestä, jonka kasvot vääristyivät sateesta. Pelastanut pientä tytärtään.
Tyttö keltaisessa sadetakissa seisomassa vanhemman miehen kanssa syyssateessa on kuva, joka jää Eliaksen viimeiseksi muistoksi, kun hänen teini-ikäinen tyttärensä katoaa. Kuva saa hänet etsimään tytärtään kuin riivattu vaimon upottautuessa suruun, ja pulloon.
Lumettomassa syksyssä hohtavat vain katuvalot, tv-ruudut ja puhelimien näytöt. Niiden saavuttamattomissa tapahtuu asioita, joita aikuiset eivät halua nähdä. On vain hämärää hapuilua vanhassa varastorakennuksessa, jossa nuoret päättävät ottaa vallan omiin käsiinsä, valaista itsensä.
Marko Hautala on Suomen Stephen King, joka kirjoittaa kananlihalle nostattavaa aavemaista, otteessaan pitävää kauhua. Hän on saanut Kalevi Jäntin ja Tiiliskivi-palkinnon, ja hänen romaanejaan on käännetty saksaksi ja italiaksi.*
Itsevalaisevat on melko hämärä kirja. Siinä tapahtumia seurataan useamman henkilön kautta. Elias kertoo jotain nykyisyydessä. Samaten Maaria, Eliaksen salainen rakastajatar, joka on psykologi jonka luokse saapuu kummia puhuva Maunu. Maunulla on oma tarinansa, johon liittyy kummallisia puhuva tyttö… Tyttö, jonka tuntee myös Viljami. Näiden ihmisten elämät kietoutuvat toisiinsa. Kuka perheen, kuka rakkauden, kuka uskonnon kautta. Mutta mitä ovat nämä “hohtavat” ja miten kala liittyy asiaan?
Outo. Sekava. Kerronta hyppii. Eikä ainakaan minusta ollenkaan pelottava. Pikemminkin vain epämääräinen. Lukijana Kortelainen on kuunneltava. Hän lukee selkeästi ja hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti