John Green: Arvoitus nimeltä Margo

 

Alkuteos: Paper Towns (2008)

Kääntäjä: Helene Bützow

Lukija: Toni Kamula

Ilmestymisaika: 2016 (ko.painos)

Kesto: 10h 18min

Kustantaja: WSOY

ISBN: 9789510424629

Muoto: e-äänikirja (BookBeat)

Peukku: q^^

*Hauska ja syvän oivaltava romaani Tähtiin kirjoitetun virheen kirjoittajalta

Mestarillisen tarkka kuvaus siitä, miltä elämä näyttää, maistuu ja tuntuu itsenäistyvästä nuoresta. Leffa tulossa elokuvateattereihin kesällä 2015!

Quentin Jacobsen, “Q”, on aina ollut rakastunut Margoon. Lapsuuden ystävyyden jälkeen Q ja Margo ajautuivat eri kasteihin: upea ja kekseliäs Margo suosittuihin, nörttimäinen Q marginaaliin. Kun ninjaksi pukeutunut Margo koputtaa Q:n ikkunaan ja kutsuu tämän koko yön kestävälle kostoretkelle, poika lähtee mukaan. Seuraavana aamuna Q palaa kouluun sydän täynnä uutta läheisyyttä Margon kanssa, mutta käykin ilmi, että tyttö on kadonnut.

Greenin kolmas suomennos toimii kuin dekkari: Quentin alkaa ratkoa arvoitusta nimeltä Margo ja tajuaa, ettei ole tuntenut tyttöä lainkaan - eikä välttämättä löydä häntä enää elävänä. Tarina kyseenalaistaa sen, mitä ihmiset voivat todella tietää toinen toisistaan. Ja kuten kaikki Greenin tarinat, myös Arvoitus nimeltä Margo on kirja runoudesta, läpänheitosta, ystävyydestä, filosofiasta ja rakkaudenkaipuusta. (http://papertownsmovie.com/)*

Kirjassa on kyllä runoutta ja ystävyyttä. Kertoohan se sentään high schoolin viimeisistä viikoista. Niiden aikana sekoillaan, kostetaan, rakastutaan, ystävystytään ja suunnitellaan tulevaisuutta. Siinä mielessä kirja on kiinnostava lukukokemus. Mutta muuten… En ihan ehkä lämmennyt kirjassa olleelle huumorille, sillä se meni välillä tyyliin “pissataan purkkiin liikkuvassa autossa” ja “mennään valmistujaisiin alasti kaavun alla.”

Minulle myös tuli tunne, että kirja olisi jo “nähty”: Q nimittäin vain haikailee ja haikailee Margon perään. Tytön, jota hän ei edes juuri tunne. Hän vain tietää, että tyttö on aivan ihmeellinen ja että hän rakastaa tätä. Lähinnä Q vaikuttaa pakkomielteiseltä… Onneksi hänellä on ystävänsä, sillä muuten hän olisi melkoisen… noh, säälittävä tapaus.

Arvoitus nimeltä Margo on sinällään ihan kiva kokemus. Ei mitenkään järisyttävä, mutta perus viihdyttävä. Kamula on hyvä lukija, jota kuuntelee mielellään.